Tiesitkö, että suomalaiset järjestöt voivat hakea erilaisia eurooppalaisia rahoituksia? Tähän artikkeliin on koottu tietoa muutamista EU-tasoisista rahoituksista sekä vinkkejä, miten rahoitusten hakemisessa voisi onnistua.
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) kohdentuu työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta tukeviin kehittämishankkeisiin
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelmaa, joka tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä. Ohjelma tukee kestävän kehityksen mukaista uudistumista, osaamisen kehittämistä ja osallisuutta. Kaikkeen toimintaan sisältyvät painopisteet kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, digitaalisuus, kansainvälistyminen, ilmastonmuutos ja innovatiivisuus.
Suomen tavoitteissa ESR+rahoitusta kohdennetaan työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta tukeviin kehittämishankkeisiin. Erityistavoitteita on yhteensä viisi:
- Polkuja töihin: Tavoitteena on tukea työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja hyödyntää erilaisia työn tekemisen muotoja yhteistyössä yritysten ja muiden työnantajien kanssa.
- Uutta osaamista työelämään: Jatkuvan oppimisen tukemisella mahdollistetaan kaikille, koulutuksessa aliedustetut ryhmät huomioiden, joustavat koulutuspolut mm. hyödyntämällä uusia toimintatapoja ja digitalisaatiota.
- Yhdenvertaiseen osallisuuteen: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kiinnittyminen yhteiskuntaan, koulutukseen ja työmarkkinoille parantaa myös heidän osallisuuttaan ja estää syrjäytymistä.
- Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen: Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon sisältöjä kehittämällä edistetään nuorille tarjottavien palvelujen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta.
- Eväitä elämään: Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia henkilöitä tuetaan elintarvikkeilla ja perushyödykkeillä. Samaan aikaan heille tarjottavien ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluiden avulla edistetään heidän pääsyään muiden palveluiden piiriin ja työllistymispolulle.
Kuka voi hakea ESR+rahoitusta?
Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, yritykset ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Ohjelma-asiakirja määrittelee mahdolliset tuensaajat toimintalinjoittain. Tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa joukkoa. Hakijalla tulee olla hankkeen aiheeseen liittyvää osaamista sekä edellytyksiä toteuttaa hanketoimintaa ja jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen.
Millainen on hyvä ESR+hanke?
Hyvä hanke tukee alueensa ja kohderyhmänsä hyvinvointia. Se voi tuottaa uusia innovaatioita, yrityksiä ja työpaikkoja. Se lisää osaamista ja työllistymisvalmiuksia. Hanke voi keskittyä syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työkyvyn parantamiseen. Hankkeessa pyritään löytämään uusia ratkaisuja ja toimintatapoja, kansainvälistymään sekä levittämään hyviä malleja. Hyvä hanke rakentuu yhteistyölle ja kumppanuudelle. Hankkeilta edellytetään tasa-arvon, EU:n perusoikeuskirjan periaatteiden sekä kestävän kehityksen edistämistä.
Rahoittavat viranomaiset (ELY-keskukset, maakuntien liitot) käynnistävät avoimia hakuja tarkemmin määriteltyihin teemoihin ja julkaisevat hakuja koskevia ilmoituksia. Hakuilmoitukset löytyvät osoitteesta www.eura2021.fi Hauista julkaistaan tietoa lisäksi rakennerahastot.fi-sivustolla.
Lue lisää ESR+rahoituksesta
- Euroopan sosiaalirahasto – tietoa ESR:stä
- Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelma
- Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)
- Ohjeita rakennerahoituksen hakemiseen
- Avoimet hankehakuilmoitukset (EURA)
- Rakennerahastojen hakuajat Etelä-Suomessa
Kansalaisuuden, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma (CERV)
CERV on EU:n rahoitusohjelma, jonka tarkoituksena on edistää ja suojella EU:n yhteisiä arvoja ja oikeuksia, jotka on turvattu EU:n toiminnasta tehdyissä sopimuksissa, EU:n perusoikeuskirjassa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Unionin yhteisiä arvoja ovat mm. ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio.
Ohjelma on jaettu neljään suurempaan teemaan, joiden alle yksittäiset rahoitushaut (15 kpl) ryhmittyvät:
- Unionin arvojen suojeleminen ja edistäminen
- Tasa-arvon ja perusoikeuksien edistäminen
- Kansalaisten aktiivisuuden ja demokraattisen osallistumisen edistäminen Euroopan unionissa
- Väkivallan ehkäiseminen, erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan (Daphne-lohko)
Kuka voi hakea CERV-rahoitusta?
Rahoitusohjelmalla pyritään tukemaan erityisesti paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla toimivia kansalaisjärjestöjä EU-jäsenmaissa. Rahoitusta voivat hakea lisäksi hausta riippuen myös esimerkiksi viranomaiset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset.
Komissio yleensä suosittelee hakemaan ylikansallisia hankkeita. Tyypillisesti hankkeessa on mukana muutamia organisaatioita vähintään kahdesta ohjelman jäsenmaasta. Myös kansalliset hankkeet ovat mahdollisia osassa hauista.
Hakijaorganisaation tulee sijaita jossakin ohjelman jäsenmaassa: EU-maat, Ukraina ja muutamat Balkanin maat. Hankkeita haetaan yleensä yhdessä muutaman organisaation kesken (keskimäärin 4–5 organisaatiota per hanke). Hakija voi toimia: päätoteuttajana (koordinaattori) tai kumppaniroolissa (partneri).
Lisätietoa puitekumppanuussopimushausta ja niille avatusta rahoitushausta saat komission rahoitusportaalin hakukuulutuksista.
Suomalaista hakemuksista on hyväksytty keskimäärin 37–44 % (2021–22).
Trendinä on siirtyminen budjettiperusteisista malleista kertakorvausmalleihin, koska ne keventävät hallinnollista taakkaa.
Suomen kansallinen CERV-yhteyspiste toimii oikeusministeriössä ja sen tehtävänä on tiedottaa ohjelmasta, tukea hakijoita rahoituksen hakemisessa ja levittää tietoa ohjelman tuloksista. Yhteyspiste on puolueeton: se ei osallistu rahoituspäätöksiin.
Ota yhteyttä sähköpostilla: cerv.om@gov.fi
Lue lisää CERV-rahoituksesta:
- Suomen yhteyspisteen verkkosivut
- CERV-rahoitusohjelman avoimet ja tulevat haut
- Oikeusministeriön tapahtumakalenteri
EU:n sisäasioiden rahastot: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI)
Euroopan unionin sisäasioiden rahastot eli EUSA-rahastot ohjelmakaudella 2021–2027 koostuu kolmesta rahastosta, jotka ovat:
- Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF
- Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF
- Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI
Suomessa rahastojen hallintoviranomainen on sisäministeriö, joka vastaa myös rahastoista tuettujen toimien seurannasta ja valvonnasta.
Kuka voi hakea EU:n sisäasioiden rahastoista rahoitusta?
EU:n sisäasioiden rahastoista voidaan myöntää avustusta oikeuskelpoisille julkisille tai yksityisille yhteisöille. Avustusta voidaan myöntää esimerkiksi viranomaisille, järjestöille, oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille, kunnille, yrityksille ja muille oikeuskelpoisille yhteisöille. Yksityishenkilöille ei voida myöntää avustusta.
Sisäministeriössä on valmisteltu rahastojen ohjelmien toimeenpanoa varten toimeenpanosuunnitelmat, jotka tarkentavat ohjelmia ja sisältävät suunnitelman siitä, millä aikataululla ohjelmien mukaisia toimia avataan haettavaksi. Toimeenpanosuunnitelma on tärkeä asiakirja avustuksen hakijoille hankkeiden ja toiminnan suunnittelun tueksi. Ohjelmat ja toimeenpanosuunnitelmat löydät aineistopankista.
Kunkin rahaston ohjelma, toimeenpanosuunnitelma ja näissä määriteltyjen toteutettavien toimien luonne määrittelevät tarkemmin, minkälaiselle taholle voidaan myöntää avustusta. Hakijalla tulee olla hankkeen aiheeseen liittyvää osaamista ja riittävät edellytykset toteuttaa hanke hankehakemuksen mukaisesti. Rahastojen toimeenpanossa edellytetään noudattamaan perusoikeuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa sekä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta sekä kestävän kehityksen periaatetta.
Lue lisää EU:n sisäasioiden rahastoista
