Tietoisuus järjestötoiminnan mahdollisuuksista hyvinvoinnin tukena lisääntyy Helsingin kaupungin työntekijöiden keskuudessa. Palveluohjausta tekevien ammattilaisten hyte-osaamista on vahvistettu vuoden 2025 aikana ja järjestöjen tuottamia palveluita on nostettu koulutuksissa ja tapahtumissa esille erilaisin puheenvuoroin sekä palveluvinkein.
Kestävän kasvun EU -hankkeessa on rakennettu laaja-alaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptia. Järjestöjen toiminta on otettu mukaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin digitaalisille palvelutarjottimille, jotka sisältävät myös luonto-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Näiden merkitys hyvinvoinnin rakentamisessa on merkittävä perinteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalla.
Uuden Hyvinvoiva Helsinki -sivuston lisäksi palveluista viestitään kansalaisille palveluohjauksella – kaupungin sekä järjestöjen puolelta. Tarkoitus on, että asiakkaat löytävät itselleen sopivimman palvelun pariin riippumatta siitä, mikä taho palveluja tarjoaa ja mistä asiakas niitä ensimmäiseksi tulee kysymään.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa kohdataan ihmisiä, jotka kokevat yksinäisyyttä omassa arjessaan tai kaipaisivat sosiaalisia kontakteja ja mielekästä tekemistä
”Silloin järjestöt ovat tärkeä kumppani, joiden toiminnasta työntekijä voi kertoa asiakkaalle”, toteaa hankkeessa työskennellyt projektiasiantuntija, erikoissosiaalityöntekijä Anna Nurmi. Järjestötoiminnasta on mahdollista saada vertaistukea, kohdata muita ja halutessaan toimia itseä kiinnostavien aihepiirien parissa ja vaikuttaa niihin.
Hyvinvoinnin laaja kenttä
Hyvinvoinnin edistämisen laaja-alaisuus tuo uusia näkökulmia monille ammattilaisillekin. Miten esimerkiksi kulttuuri- luonto- ja liikuntapalvelut osataan huomioida asiakkaita kohdatessa. Hankkeessa tarjotulle henkilökunnan koulutukselle on ollut tarvetta, kuten projektipäällikkö Tia Luoto asian ilmaisee: ”Hankkeen työpajoissa ja tilaisuuksissa on käynyt ilmi, että järjestöjen palveluja hyödynnetään kaupungin palveluohjauksessa, mutta esiin nousevat usein vain kyseistä palvelua läheisesti vastaavat toimijat. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa tunnetaan erityisen hyvin oman alan järjestöt.”
Kehittämistyön aikana on nähty tarvetta tuoda esiin hyvinvoinnin ja terveyden laaja-alaisuus sekä korostaa monialaisen yhteistyön merkitystä. Kaupungin sisäisestä koulutuksesta on saatu henkilöstöltä pääosin positiivista palautetta.
Luoto kertoo: ”Eräs esihenkilö kertoi, että osa heidän henkilöstöstään on innoissaan hyte-palveluohjauksesta ja jotkut tiimit ovat nostaneet esille, että sitä pitäisi tehdä nykyistä enemmän. Samalla he pyysivät Hyvinvoiva Helsinki -sivuston markkinointimateriaalia jaettavaksi asiakkaille ja julisteita aulatiloihin. Hyten potentiaali on siis selvästi tunnistettu.”
Anna Nurmi vahvistaa pääosin positiivisen vastaanoton: ”Olemme saaneet positiivista palautetta siitä, että olemme kehittäneet uusia käytännöllisiä työkaluja hyvinvoinnin eri teemojen puheeksiottoon, tiedonhakuun ja palveluiden saavutettavuuden tarkasteluun. Ne ovat helposti sovellettavia ja auttavat tarkastelemaan omaakin toimintaa uusin silmin.”
Luoto kertoo itsekin oppineensa hankkeen aikana paljon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, sen laajuudesta, puheeksiottamisen tärkeydestä, erilaisten saavutettavuustekijöiden huomioimisesta ja erityisesti monialaisen yhteistyön merkityksestä.
Työtä on usein tehty omin hartiavoimin ja konsultoimalla lähinnä lähimpiä kollegoita.
”Olisin tarvinnut enemmän tietoa ja kontakteja hyte-palveluita tarjoaviin tahoihin, jotta työ olisi ollut aidosti monialaista. Kehittämistyön myötä oma osaamisen reppuni on hyte-eväitä täynnä ja toivon, että olemme voineet jakaa näitä oppeja sekä oivalluksia Sotepe-ammattilaisille hyte-palveluohjauksen tueksi hankkeen aikana.”
Nurmi kiteyttää olennaisen palveluohjauksesta: ”Palveluohjauksessa on tärkeää tarjota tietoa mahdollisuuksista. Tärkeää on myös varmistaa, että jokainen taustastaan riippumatta saa kokemuksen ja tunteen, että hän on tervetullut mukaan toimintaan tutustumaan ja joku ottaa hänet tarvittaessa vastaan ja opastaa. Kynnyksiä palveluihin pääsyyn madalletaan yhteistyöllä.”
Sosiaali- ja terveysministeriö palkitsi Helsingin hanketiimin kunniakirjalla. Kuvassa hanketiimin jäseniä. Kuvaaja Sari Sillman, Helsingin kaupunki
