Työllisyyden edistäminen vaatii yhä tiiviimpää kustannustehokasta yhteistyötä eri toimijoilta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Järjestöt kykenevät toimimaan merkittävinä kumppaneina tukemalla työllisyysalueita erilaisten projektien, täydentävien palveluiden sekä yhteistyömuotojen avulla.
Alueellisesti sekä toimialakohtaisesti räätälöidyt palvelut työnhakijoille kuin myös työnantajille tukevat työllisyysalueita haastavan työmarkkinatilanteen sekä työelämän digitaalisen murroksen keskellä. Järjestöjen rooli työllisyyden edistämisessä korostuu erityisesti niissä tilanteissa, joissa tarvitaan yksilöllistä tukea, joustavia palveluita sekä moniammatillista yhteistyötä.
Järjestöt tuottavat julkista sektoria täydentäviä palveluita ja auttavat työllisyysalueiden asiantuntijoita sekä henkilöasiakkaita
Työllisyysalueet hyödyntävät järjestöjen tarjoamia matalan kynnyksen palveluita, jotka täydentävät julkisten työvoimapalveluiden valikoimaa mm. työnhakijoiden työnhakutaitojen osaamisen kehittämisessä.
Työhönvalmennus ja yksilöllinen tuki: Erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille suunnatut palvelut, kuten työhönvalmennus, työnhakuvalmennus tai ryhmämuotoinen valmennus.
Kielikurssit ja digituki: Maahanmuuttajien kotoutumista tukevat palvelut tai työelämävalmiuksia parantavat kurssit, koulutukset sekä opintokokonaisuudet. Työelämän digitaitojen harjoittelu yksilö- ja ryhmävalmennusten avulla.
Työkokeilut ja osallisuutta vahvistavat palvelut: Työelämästä syrjäytymisen ehkäisyä tukevat välityömarkkinoiden toiminnot, jotka antavat mahdollisuuden nopeisiin työllistymisiin avoimille työmarkkinoille.
Järjestöt tekevät yritysyhteistyötä ja toimivat työnantajien tukena
Järjestöt kykenevät tekemään monipuolista ja tavoitteellista yhteistyötä työnantajien kanssa. Työllisyyden edistämisen parissa työskentelevät kolmannen sektorin toimijat voivat tukea yrityksiä sopivien työntekijöiden löytämisessä ja rekrytoinnissa.
Järjestöillä on vahvaa osaamista erityisesti tilanteissa, joissa työnantajat haluavat tarjota työmahdollisuuksia osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille, alan vaihtajille tai opiskelijoille. Järjestöjen kautta työnantajat voivat tavoittaa motivoituneita työnhakijoita, joilla on osaamista, mutta jotka tarvitsevat vielä lisätukea työelämään kiinnittymisessä.
Lisäksi järjestöt voivat tarjota tukea myös työsuhteen alkuvaiheessa. Järjestöjen työvalmentajat voivat toimia tukihenkilöinä uudelle työntekijälle, edistäen onnistunutta perehtymistä ja työhön kiinnittymistä.
Järjestöt edistävät työelämän monimuotoisuutta ja vastuullisuutta tarjoamalla yhteiskunnallisille yrityksille sekä työnantajille koulutusta, valmennusta ja käytännön työkaluja inklusiivisen työyhteisön rakentamiseen. Tämänkaltaisella tuella on merkittävä rooli yhteiskunnallisesti vastuullisen ja kestävän työelämän kehittämisessä.
Oppilaitosyhteistyön avulla uutta osaamista työelämään
Kolmannen sektorin toimijat kykenevät tekemään tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa opiskelijoiden osaamisen kehittämisen, työhönvalmennuksen sekä opiskelun tukemisen osalta.
Järjestöt tarjoavat työnantajina monipuolisia harjoittelupaikkoja opiskelijoille, erityisesti sosiaali- ja terveysalan tai kasvatusalan koulutuksista. Sen lisäksi järjestötyönantajilla on mahdollisuus tarjota hallinto- toimisto- ja viestinnän tehtävien harjoittelupaikkoja opiskelijoille.
Opiskelijasta työntekijäksi siirtyminen voi olla haastavaa, ja järjestöt voivat tarjota ohjausta, neuvontaa sekä tukea harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen etsimisessä tai valmennusta valmistumisen jälkeisten jatkopolkujen löytämisessä.
Moniammatillinen yhteistyö hyvinvointialueen työkyvyn tuen palveluiden kanssa
Työllistymisen tukeminen ei ole ainoastaan julkisten työvoimapalveluiden vastuulla. Usein se edellyttää myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Järjestöillä on merkittävä rooli myös työnhakijoiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja terveyden tukemisen näkökulmasta.
Osallistuminen monialaisiin tiimeihin: Järjestöjen asiantuntijat voivat asiakkaan toiveesta tuoda tärkeää tietoa asiakkaan arjesta ja toimintakyvystä sekä toimia asiakkaan tukena palveluihin hakeutumisessa ja asioinnissa.
Työkyvyn tuen palveluiden järjestäminen: Työkyvyn tuen palveluihin hakeutuminen, työkyvyn arvioinnit, ammatillinen kuntoutus, sosiaalihuollon palvelut, vertaistuki ja ryhmätoiminta voivat tukea asiakkaan hyvinvointia ja palautumista työelämään.
Palvelupolkujen järjestäminen ja asiointiapu: Työllisyyden edistämisen näkökulmasta kustannustehokkaiden, laatuun- ja vaikuttavuuteen perustuvien sekä toimivien palvelupolkujen järjestäminen on tärkeää, kun pohditaan palveluiden oikea-aikaisuutta.
Muuttuneessa työmarkkinatilanteessa tarvitaan uudenlaisia yhteistyömuotoja, keinoja sekä rahoitusta työllisyyden edistämiseksi
Työllisyyspalveluiden ja hyvinvointialueiden kanssa yhteistyötä tekevät järjestöt ovat arvokas osa työllisyyden kenttää, välityömarkkinoita sekä työkyvyn tuen palveluita. STEA:n, ESR+- ja kuntarahoitusten avulla tuotetut projektit sekä täydentävät palvelut auttavat työllisyys- ja hyvinvointialueita löytämään uusia keinoja kohtaannon edistämiseksi sekä työnhakijoiden hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistamiseksi.
Aktiivinen yritys- ja oppilaitosyhteistyö on luonut vahvan ammattitaidon ja perustan tehokkaalle osaamisen kehittämiselle sekä työllisyyden edistämiselle. Hankkeilla ja projekteilla saavutetut tulokset sekä tutkimukset ovat vahva osa tiedolla johtamista sekä kehittämistyötä työllisyys- ja hyvinvointialueilla.
Kun järjestöt otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen varhaisessa vaiheessa, syntyy alueellisesti vaikuttavampia ja asiakaslähtöisempiä ratkaisuja sekä räätälöityjä palvelukokonaisuuksia julkisten työvoimapalveluiden henkilö- ja työnantaja-asiakkaille.
Kirjoittanut:
Taneli Kuusela, projektisuunnittelija / työhönvalmentaja
Hyte ry – Futurum-ESR-osarahoitteinen työllistämisprojekti
Sosionomi (AMK), työkykykoordinaattori
