Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden yleishyödylliseen toimintaan myönnettävien STEA-avustusten kokonaisavustusmäärärahat supistuvat alkaen vuodesta 2025 osana hallituksen julkista taloutta vahvistavaa toimenpidekokonaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso nimitti Mika Pyykön kesäkuussa 2024 selvityshenkilön tehtävään 1.8.- 31.12.2024 väliseksi ajaksi tuottamaan tietoa ja kokoamaan taustaselvityksiä avustuslinjauksia koskevien muutosten tasapuolisen ja oikeudenmukaisen toteuttamisen tueksi.
HyTe ry haastatteli Mika Pyykkö selvitystehtävästä raportin julkaisun jälkeen.
1. Mitä selvitystyön tiimoilta on tähän mennessä tapahtunut?
Toimitimme yhdessä Diabetesliiton toiminnanjohtaja Juha Viertolan kanssa vuoden 2024 alkupuolella sosiaali- ja terveysministeri Juusolle aloitteen, että avustusmäärärahojen vähentyessä olisi hyvä tehdä kokonaisvaltainen selvitys ja läpikäyminen STEA:n avustaman järjestötoiminnan kokonaisuudesta.
Keväällä 2024 ministerin valtiosihteeri kutsui minut keskustelemaan aiheesta ja tämän jälkeen minua kysyttiin toteuttamaan selvitystyötä. Ennen kuin otin tehtävän vastaan, oli minulle hyvin tärkeää varmistaa, ettei minun tarvitse ottaa vastaan mitään poliittista ohjausta selvitystyön aikana ja että selvitystyöllä ja minulla selvityshenkilönä olisi myös muiden hallituspuolueiden hyväksyntä.
Aloitin tehtävässä elokuun alussa ja toimikausi kesti joulukuun loppuun. Selvityksen aikana tapasin ison joukon sote-järjestön ulkopuolisia asiantuntijoita sekä eri organisaatioiden edustajia. Syys-lokakuu oli pyhitetty järjestöjen kanssa käydylle vuorovaikutukselle, joka sisälsi mm. järjestöille toteutetun kyselyn sekä yhteensä viisi sote-järjestöjen kuulemistilaisuutta, joiden tarkoituksena oli pohjustaa mahdollisimman yhteistä tulevaisuuskuvaa sote-järjestöjen yleishyödylliselle toiminnalle olennaisista asioista.
Lokakuun loppupuolella aloitin selvitystuotoksen kokoamisen ja joulukuussa 20. päivä luovutin raportin sosiaali- ja terveysministerille. Tämän jälkeen raportti viimeisteltiin, taitettiin ja lopulta julkaistiin 10.1.2025. Raportissa ehdotin kahta vaihtoehtoa tulevaisuuden toimintamalliksi sekä tein muita kehittämisehdotuksia avustustoiminnasta.
2. Millainen näkymä järjestötoiminnasta muodostui? Nousiko esiin jotain haastavaa tai yllättävää?
Olen ollut mukana järjestökentän toiminnassa tai seurannut sen toimintaa jo vuodesta 1995 lähtien erilaisissa rooleissa, mm. RAY:n vuosina 2008-2012 avustustoiminnan vetäjänä. Huomasin, että moni asia on pysynyt ennallaan vuosien saatossa, ja olen nostanut näitä huomioitani ja havaintojani esiin selvityksessä.
Järjestötyötä tehdään Suomessa varmasti keskimääräisesti muita sektoreita enemmän suurella sydämellä – työ ei ole vain työtä. Haasteena tässä nousee, että asioihin suhtaudutaan myös hyvin vahvalla tunteella ja subjektiivisesti.
Kun lobataan vain omaa toimintaa, tarkoittaa se silloin, että joku muu toiminta on vähemmän arvokasta tai merkittävää väestön terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Jokainen asia on tärkeä. Näin ei kuitenkaan haluta ajatella, vaan lobbaaminen nähdään vain omalle organisaatiolle tärkeän asian edistämisenä.
Pitäisi olla enemmän valmiutta keskustella kokonaisuudesta. Yksi haaste sille on se, että järjestötoimijoilla ei ole välttämättä yhteistä näkemystä Suomessa asuvan väestön, eri väestöryhmien, terveys- ja hyvinvointitilanteesta.
Olisin toivonut huomattavasti paljon enemmän rohkeutta ja avointa ajatustenvaihtoa muutosten konkretisoinnista, miten muutosta voidaan tehdä ja mitkä ovat ”ei ainakaan näin” -vaihtoehdot.
3. Mitkä ovat selvitystyön merkittävimmät löydökset?
Sosiaali- ja terveysalan järjestökentässä on merkittävää potentiaalia, yleishyödyllisen toiminnan näkökulmasta, mahdollisuuksia paljon vaikuttavampaan toimintaan, jota se nykyisellään on. Jotta toiminnan vaikutusten syvyyttä, laajuutta ja määrää voitaisiin lisätä, vaatii se kokonaisuuden ravistelua.
Toivon, että kollegoillani ja järjestökentässä ja järjestöyhteistyötahoilla olisi yhteistä rohkeutta lähteä tekemään asioita tarvittavassa määrin uudella tavalla. Rohkeutta tehdä asioita tarvittavassa määrin uudella tavalla sekä rohkeutta toimia aikaisempaa aidommin yhteistyöhakuisesti ja yhteistyössä ja sopia työnjaosta.
Vaikuttavuusperusteisuus on tärkeää: yhteinen tavoite on määritelty yhdessä tiedon ja kokemuksen perusteella. Tarvitaan prosessi, jonka avulla voidaan asettaa toiminnalle relevantit tavoitteet ja jolla pystytään oikeasti todentamaan, onko toiminta ollut vaikuttavaa – muutos on tapahtunut ja voidaan todistaa sen riittävyys tai merkittävyys. Koska käytetään yhteisiä varoja, pitää olla rohkeutta miettiä, voisiko rahalla saada jotakin muuta kautta enemmän yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyötyä – enemmän hyvinvointia ja terveyttä jotakin muuta kautta, vaikuttavuusperusteisuus antaa lähtökohdan sille, että järjestötoiminnalla saadaan varmasti riittävä vastine verovarojen käytölle.
Tarvittavien muutosten kautta voidaan lisätä järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa ja sen vaikutuksia, tehdä näkyvämmäksi järjestöjen merkittävä rooli osana isompaa kokonaisuutta sekä lisätä järjestöjen omia vaikutusmahdollisuuksia. Nyt puhutaan erikseen järjestöjen työstä, julkisesta sektorista ja yksityisestä sektorista. Haluaisin yhä enemmän ajatella, että järjestöjen toiminta voitaisiin liittää laajempaan kokonaisuuteen, jossa järjestöillä on oma merkittävä ja todella mitattavissa oleva rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
4. Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Selvitys käytiin läpi Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmässä ennen sen julkistamista. Selvityshenkilön tehtävät ja vastuu päättyivät siihen. Nyt jatkan työtäni Aivoliiton toiminnanjohtajana.
Selvityksen julkaisun jälkeen Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää selvityksestä lausuntoja, joita kaikki halukkaat voivat antaa Lausuntopalvelussa 31.1.2025 asti.
Seuraavaksi vastuuministeri Kaisa Juuson johdolla poliittinen puoli tekee päätöksen, kehitetäänkö ylipäätään STEA:n avustustoimintaa selvityksen ehdotukset huomioon ottaen ja jos niin, miltä osin. Sen jälkeen se muuttuu STEA:n virkatyöksi eli se konkretisoi poliittisten päättäjien linjaukset.
Linkit ja lisätietoa
- STM 7.6.2024: STM asettaa selvityshenkilön STEA-avustustoiminnan linjausten valmistelun tueksi
- STM 11.10.2024: Mika Pyykön selvitystehtävä – sosiaali- ja terveysalan järjestökuulemisten yhteenveto
- STM 10.1.2025: Selvityshenkilöltä ehdotukset STEA-avustustoiminnan tulevaisuuden linjauksiksi – enemmän vaikuttavuutta avustustoimintaan
- Lausuntopalvelu : Lausuntopyyntö selvityksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista
Kirjoittanut: Aura Tarjanne ja Myra Magnusson
