”Mitä ihmettä tarkoittaa arjen turvallisuus? ”Olen kysynyt itseltäni tätä kysymystä viime aikoina usein. Olen saanut työssäni tilaisuuden pohtia arjen turvallisuutta aikaisempaa enemmän, koska tavoitteenani on ollut rakentaa alueellista ja poikkihallinnollista turvallisuuteen perustuvaa uutta verkostoa. Valmistelevan työn keskellä olen pyrkinyt vastaamaan itselleni, mitä arjen turvallisuus käsitteenä minulle tarkoittaa. Samalla olen pyrkinyt ymmärtämään, miten muut käsitteen näkevät.
Olen havainnut, että näkökulmia käsitteeseen on paljon ja teema kattaa valtavan paljon erilaista turvallisuusajattelua. Arjen turvallisuuden ydintä tulkitaan käytännössä usein niiden silmälasien läpi, joita omassa elin- tai työympäristössään on oppinut käyttämään. Ja joskus on vaikeaa katsoa tuttujen linssien ohi ja nähdä kohde erilaisena kuin mihin itse on tottunut. On kuitenkin hyvä, että osaamme tarkastella tätä käsitettä laajasti, koska jokaiset teot, joilla vahvistamme toistemme turvallisuutta, ovat olennaisia.
Suomi.fi-sivusto määrittelee arjen turvallisuuden seuraavalla tavalla: ”kriiseihin varautumisessa on tärkeää, että ihmiset luottavat omaan ja yhteiskunnan kykyyn suojautua uhilta, toimia kriisitilanteissa ja palautua niistä. Tämä luottamus rakentuu turvallisuuden kokemuksesta ja vakaasta yhteiskunnasta. Turvallisuus tarkoittaa sitä, että Suomessa ihmiset voivat elää ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja muista ikävistä kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.”
Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä näkökulma tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme, saavuttaaksemme sisäisen turvallisuuden tunteemme, myös kokemuksen yleisestä yhteiskuntarauhasta ja luotettavasta yhteisöllisyydestä. Vaikka turvallisuuden tunne on yksilöllinen kokemus, se on aina samalla sidoksissa sosiaalisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin konteksteihin – aina globaaleihin rakenteisiin saakka (Maaret Kallio ym. 2025).
Rikoskokemukset horjuttavat turvallisuuden tunnetta
Itse työskentelen Rikosuhripäivystyksessä, jossa tuetaan erilaisten rikosten uhreiksi joutuneita, heidän läheisiään sekä rikosasioissa todistavia. Tästä syystä tarkastelen usein itse arjen turvallisuutta erityisesti rikoskokemusten sekä -riskien kautta.
Koettu rikollisuus, erityisesti väkivalta tai sen uhka, on merkittävä osa-alue arjen turvallisuutta. On tärkeää voida elää ilman pelkoa, niin kodin seinien sisä- kuin ulkopuolellakin. Turvalliset ihmissuhteet ja turvalliset kadut ovat keskeinen osa koettua hyvää arkea sekä hyvinvointia sekä henkilökohtaisesti rakentuvaa sisäistä turvallisuuden tunnetta.
Väkivallan olemassaolo suomalaisessa arjessamme on aivan liian yleistä. Yleisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia eri paikoissa ilmoitettiin vuonna 2023 43 000 kappaletta (Tilastokeskus 2024). Poliisihallituksen mukaan (15.1.2025) esimerkiksi vuonna 2024 lähes puolet ilmi tulleista vakavista väkivaltarikoksista tapahtui yleisillä paikoilla (1286 kappaletta), kun toinen puoli yksityisissä (1413). Tilastokeskuksen (2025) mukaan Suomessa noin 75 % 16–74-vuotiaista on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaaliväkivaltaa omassa lähisuhteessaan, ainakin kerran elämässään.
Myös omaan kotiin tai omaisuuteen kohdistuvat rikokset voivat aiheuttaa paljon ahdistusta ja pelkoa. Vuonna 2023 poliisin tietoon tuli noin 30 000 varkautta ja 3000 asuntomurtoa (Tilastokeskus 2024). Netissä toteutuvien erilaisten petosten, kuten identiteettivarkauksien ja huijausten, riskit kasvavat vuosittain ja esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa tehtiin jo noin 77 miljoonan euron arvosta verkkopetoksia ja huijauksia (Finanssiala ry 2024). Samana vuonna liikenteessä loukkaantui tai menehtyi 438 henkilöä rattijuopumusten vuoksi (Tilastokeskus 2024). Kaikenlainen rikollisuus, ihmiseen kohdistuva loukkaus, rikkoo turvallisuuden tunnettamme arjessa.
Me emme pysty poistamaan kaikkea rikollisuutta, mutta me pystymme vaikuttamaan tekijöihin, joiden avulla tuetaan hyvää kasvua, luottamusta, yhteisöllisyyttä ja yhdessä koettua yhteiskuntarauhaa. Me pystymme lisäämään vakautta meidän kaikkien ympärillä olevien eri-ikäisten toimijaverkkojen kantavuuteen ja työskentelemään sen eteen, että rakennamme turvallisempaa tulevaisuutta.
Turvallisuutta arjessa kasvatetaan yhdessä
Arjen turvallisuuden tunne voi rikkoutua – ja korjaantua – kaikissa niissä kohtaamisissa, joita eteemme tulee elämämme aikana. Korjaavat kohtaamiset saavat elinvoimaa tahdosta rakentaa yhdessä tukiverkkoja sekä laajasta ymmärryksestä ja tiedosta, joita alueellisesti niiden kautta jaamme.
On tärkeää, että turvallisuusyhteistyö on mahdollisimman kattavaa ja turvallisuustoimijoiden toteuttamat toimenpiteet toisiaan tukevia. Meillä ei ole eettisesti varaa työskennellä yksin tai rakentaa kapeita palvelupolkuja hallintokunnittain ilman, että tunnistamme arjen turvallisuuteen liittyvän kokonaiskuvan.
Mitä enemmän teemme rinnakkain toimijoina ehkäisevää, kannattelevaa tai korjaavaa turvallisuustyötä, sitä enemmän ymmärrämme sekä sen vaikuttavampia me olemme. Sitä enemmän asiakkaat ja kuntalaiset saavat. Me teemme esimerkiksi ehkäisevää ja korjaavaa väkivaltatyötä, opetamme ymmärtämään ja välttämään huijausrikollisuutta, koulutamme ensiaputaitoja, kodin turvallisuutta, ensisammutustaitoja tai varautumista.
Eli on valtavasti, mitä me jo teemme, ja on yhä paljon, mitä voisimme tehdä enemmän, ihmisten varautumisen, riskienhallinnan sekä tuen saamisen vahvistamiseksi. Meidän tulisi rakentaa vielä enemmän yhteisiä työmuotoja, jotka yhdistävät erilaisia arjen elämän osa-alueita, joiden keskellä me kaikki päivittäin elämme. Jo olemassa olevat alustat yhteiselle puheelle löytyvät kaikilta hyvinvointialueilta. Jokaisella hyvinvointialueella järjestöneuvotteluntien alla toimivat teemaverkostot, jotka ovat avoimia ja tarjoavat tilaa tiivistää yhdessä toimimista. Arjen turvallisuus voi olla yhteensä kaikkea sitä tärkeää, mitä haluamme sen olevan.
Lähteet
Kallio, Maaret ym. (2025) Sense of safety: universal core in and of humanity.
Tilastokeskus (18.1.2024) Ilmoitettujen ryöstörikosten määrä kasvoi 17,9 % vuonna 2023.
Jenni Hellman
Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston johtaja
Jenni Hellman toimii aluejohtajana Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimistossa, jossa aloitti vuonna 2013. Koulutukselta hän on valtiotieteen lisensiaatti (sosiaalityö), työnohjaaja, ammatillinen opettaja sekä erikoistunut mm oikeuspsykologiaan.
Lisätietoja:
