Suomi on varautumisen mallimaa, jossa viranomaiset ja järjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä turvallisuuden eteen. Eräs keskeinen varautumisen järjestötoimija on Naisten Valmiusliitto, joka kouluttaa ja kannustaa naisia kehittämään omia varautumis- ja turvallisuustaitojaan.
Naisten Valmiusliitto on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, jonka tavoitteena on vahvistaa naisten valmiuksia toimia erilaisissa arjen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Liiton viestintä- ja järjestöpäällikkö Suvi Aksela sanoo, että Naisten Valmiusliitolle turvallisuus on laaja kokonaisuus, joka kattaa niin yksilön, yhteisön kuin koko yhteiskunnan kyvyn toimia ja selviytyä häiriö- ja poikkeusoloissa. Siihen kuuluvat sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi muun muassa arjen varautuminen, väestönsuojelu, huoltovarmuus, kyberturvallisuus ja henkinen kriisinkestävyys.
”Turvallisuus on tahtoa, tietoa, taitoa ja toimintakykyä. Koulutamme ja kannustamme naisia kehittämään omia varautumis- ja turvallisuustaitojaan sekä osallistumaan yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen vapaaehtoisena. Toimintamme ytimessä on kokonaisturvallisuusajattelu – turvallisuus rakennetaan yhdessä.”
Lisäksi liitto vaikuttaa yhteiskunnallisesti tuomalla esiin vapaaehtoisten roolia ja merkitystä osana kokonaisturvallisuutta – kuten esimerkiksi edistämällään kokonaisturvallisuusrekisterillä, johon kerättäisiin tiedot kouluttautuneista vapaaehtoisista.
”Rekisteri tarjoaa viranomaisille ja järjestöille ajantasaisen kokonaiskuvan koulutettujen henkilöiden määrästä ja osaamisesta. Rekisterin avulla saadaan myös tärkeää tietoa siitä, millaisia valmiuksia vapaaehtoisilla jo on ja mihin suuntaan koulutusta kannattaa tulevaisuudessa kohdentaa”, Aksela tarkentaa.
Jäsenjärjestöt keskeinen osa varautumisen verkostoa
Naisten Valmiusliitto muodostuu 10 jäsenjärjestöstä, jotka toimivat vapaaehtoisen maanpuolustuksen tai kokonaisturvallisuuden kentällä.
”Jäsenjärjestöt osallistuvat koulutusten ja tapahtumien järjestämiseen, tuovat omia erityisalojaan mukaan sisältöihin ja toimivat osaltaan tärkeinä linkkeinä kentän ja liiton välillä. Ne ovat keskeinen osa vaikuttamistyötämme ja varautumisen verkostoa. Jäsenjärjestöissämme toimii yli 100 000 naista”, Aksela sanoo.
Aksela kertoo, että liiton pyrkimyksenä on madaltaa kynnystä naisten osallistumiselle.
”Miehet käyvät armeijan, jonka jälkeen he ovat reservissä. Tämän vuoksi heille on ehkä luontevampaa osallistua turvallisuus- ja varautumistehtäviin. Vaikka kenttää pidetään ehkä miehisenä, on Suomessa kuitenkin pitkän perinteet naisten osallistumisessa kotirintamalla ja Lotta-toiminnassa rinta rinnan miesten kanssa. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että saamme näkyväksi naisten osaamista ja merkitystä osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.”
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Varautuminen lähtee yksilön tietoisuudesta
Akselan mukaan on tärkeää, että kaikki, jotka kykenevät varautumaan, tekevät sen. Näin viranomaiset voivat keskittyä poikkeustilanteissa huolehtimaan niistä, jotka eivät itse siihen kykene esimerkiksi korkean iän tai vammaisuuden vuoksi.
Aksela sanoo, että yksilön turvallisuustietoisuus on varautumisessa ensimmäinen askel. Jokaisen on hyvä pohtia, miten minä ja minun perheeni pärjäisi poikkeustilanteessa. Pystyisinkö ja osaisinko pitää huolta läheisistäni erilaisissa tilanteissa?
”Ennakointi on tärkeää varautumisessa. Kotitalouksien varautumissuositus on 72 h, ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta löytyy keskeisimmät perusasiat. Esimerkiksi sähkökatkoa varten kannattaa hankkia patteriradio ja selvittää, mitä kanavaa kannattaa kuunnella. Ei riitä, että kotoa löytyy retkikeitin, pitää opetella myös taito, miten sitä käytetään. Toimintakykyyn luetaan sekä fyysinen että psyykkinen toimintakyky.”
Aksela muistuttaa, että varautumistietoa kannattaa hakea vain luotettavista lähteistä, kuten 72tuntia.fi ja Suomi.fi -sivustoilta.
Varautumis- ja turvallisuusvalmiuksia vahvistavaa koulutusta ympäri Suomen
Naisten Valmiusliitto edistää turvallisuutta tarjoamalla varautumis- ja turvallisuusvalmiuksia vahvistavaa koulutusta naisille ympäri Suomen. Liiton koulutukset ovat sisällöiltään monipuolisia kyberturvallisuusluennoista toiminnallisiin koulutuksiin, joissa käsitellään mm. hätäensiapua, alkusammutusta ja maastotaitoja. Aksela kertoo, että substanssin lisäksi koulutuksissa vahvistetaan henkistä kriisinkestävyyttä:
”Varuskunta-alueilla järjestettävissä koulutuksissa osallistujat ovat uudessa ympäristössä ja poistuvat omalta mukavuusalueeltaan. Tavallisesta elämänmenosta poikkeaminen vahvistaa joustavuutta ja kriisinkestävyyttä. Hyötyinä nämä koulutukset tarjoavat myös uusia ystävyyssuhteita ja porukkaan kuulumisen tunnetta. Koska koulutuksia järjestetään alueellisesti eri paikkakunnilla, synnyttävät nämä koulutukset myös alueellisia verkostoja, joiden on luontevaa lähteä toimimaan, kun jotakin sattuu.”
Naisten Valmiusliiton koulutukset ovat avoimia kaikille naisille, ei vain liiton jäsenjärjestöjen jäsenille.
”Järjestämme vuosittain valtakunnallisia harjoituksia, kursseja ja seminaareja eri puolilla Suomea. Koulutusten teemoja ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, katuturvallisuus, väestönsuojelu, johtaminen ja kriisitilanteissa toimiminen. Kouluttajina toimii alan ammattilaisia ja kokeneita vapaaehtoisia.”
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Arvaamaton ja nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö lisää tiedontarvetta
Akselan mukaan suurimmat turvallisuushaasteet liittyvät tällä hetkellä arvaamattomaan ja nopeasti muuttuvaan turvallisuusympäristöön, esimerkiksi laaja-alaiseen informaatiovaikuttamiseen ja hybridiuhkiin.
”Väestön turvallisuusasenne ja henkinen kriisinkestävyys ovat avainasemassa, ja myös kansalaisten yleinen oma varautumistaso kaipaa vahvistamista – siksi siviilivalmiuden ja arjen turvallisuustaitojen opettaminen on entistä tärkeämpää.”
Aksela kertoo, että Venäjän hyökkäyssodan myötä kiinnostus koulutuksia kohtaan on kasvanut valtavasti.
”Vuoden 2022 keväällä aloitimme kovimpaan tiedontarpeeseen suunnatut webinaarit. Olemme lisäksi pyrkineet kehittämään hybridikoulutusta, eli verkkokoulutuksen ja lähikoulutuksen yhdistelmää.”
Kokonaisuusturvallisuuden yhteistoimintamallissa huolehditaan yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista
Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan pitkäjänteisesti yhdessä eri viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Järjestöillä on Akselan mukaan erittäin keskeinen rooli.
”Järjestöt tuottavat palveluja, koordinoivat vapaaehtoisten osallistumista viranomaisia tukevaan toimintaan ja ylläpitävät esimerkiksi valmiustoimintaan liittyvää erityisosaamista. Lisäksi järjestöt tavoittavat kansalaiset arjessa, rakentavat yhteisöllisyyttä ja tarjoavat osallistumismahdollisuuksia. Yhdessä tekeminen rakentaa luottamusta ja kriisinkestävyyttä.”
Naisten Valmiusliiton ja viranomaisten yhteistyö näkyy käytännössä koulutusten suunnittelussa, sisällöissä ja käytännön toteutuksessa.
”Lisäksi koulutamme vapaaehtoisia mm. Vapaaehtoisen pelastuspalvelu Vapepan etsintäryhmiin, jotka avustavat poliisia kadonneiden etsinnöissä. Puolustusvoimat on tärkeä kumppani, jota ilman harjoitusten toteuttaminen ei olisi mahdollista.”
Naisten Valmiusliitto osallistuu lisäksi erilaisiin komiteoihin ja verkostoihin, laatii kannanottoja ja lausuntoja lakiteksteihin sekä on kuultavana erilaisissa asioissa.
”Koko ajan on myös jotakin uutta meneillään, kuten esimerkiksi koulutuspolkujen ja pilottikurssien kehittämistä. Seuraamme myös tiiviisti kokonaisturvallisuusrekisterin etenemistä ja valmistaudumme tukemaan sen käyttöönottoa koulutuksellamme.”
Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy tulevaisuudessa
Aksela sanoo, että Suomi on varautumisen mallimaa, mutta olemme myös riippuvaisia siitä, miten naapurimme ja muut Euroopan maat ovat varautuneet. Siksi liiton kansainvälinen yhteistyö lisääntyy tulevaisuudessa.
”Teemme yhteistyötä ja jaamme hyviä käytäntöjä muille. Näemme roolimme kasvavan ja monipuolistuvan entisestään. Haluamme olla yhä vaikuttavampi toimija, joka tuo naiset vahvasti mukaan turvallisuuden rakentamiseen. Tavoitteemme on toimia sillanrakentajana viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten välillä – ja varmistaa, että naisten osaaminen tunnistetaan ja hyödynnetään osana kokonaisturvallisuutta. Tulevaisuuden turvallisuustyö tarvitsee kaikkia – ja me olemme mukana etulinjassa.”
Lopuksi Aksela toivottaa kaikki naiset tervetulleiksi liiton koulutuksiin ja muistuttaa, että myös miehet voivat osallistua webinaareihin. Lisätietoa löydät alla olevista linkeistä.
Lisätietoa koulutuksista ja varautumisesta
- Naisten Valmiusliitto ry
- Naisten Valmiusliiton koulutukset
- Kansa osaa, sopeutuu ja muuntaa! Paikallinen kansalaistoiminta yhteiskunnan resilienssin lisääjänä
- 72tuntia.fi
- Suomi.fi
- Suomen pelastusalan keskusjärjestön Spekin verkkokauppa
Teksti: Myra Magnusson
Kuvat: Naisten Valmiusliitto
