Espoon kaupunki antoi Vuoden järjestöteko 2024 -kunniamaininnan Teen Challenge Finland ry:lle. Palkinto julkistettiin Espoon järjestöjen päivässä huhtikuussa. Yhdistys tarjoaa vertaistukea, työtoimintaa ja muuta erilaista tukea päihteistä ja rikollisuudesta irtautumiseen.
Teen Challenge on maailmanlaajuinen voittoa tavoittelematon kristillinen verkosto, joka toimii noin 130 maassa. Euroopassa Teen Challenge-yhdistyksiä on 38 eri maassa. Suomessa Teen Challenge Finland ry tarjoaa vertaistukea, työtoimintaa ja muuta erilaista tukea päihteistä ja rikollisuudesta irtautumiseen. Espoon kaupunki antoi Vuoden järjestöteko 2024 -kunniamaininnan Teen Challenge Finland ry:lle.
”Teen Challengessa mistään ei tuomita ja mukaan saa tulla juuri sellaisena kuin on”, yhdistyksen vapaaehtoinen Joni Antikainen kertoo.
Vaikeat kotiolosuhteet veivät Antikaisen lapsena sijaisperheeseen, jossa lapsuus jatkui parempana, mutta 16-vuotiaana päihteet ja rikollisuus alkoivat vetää puoleensa. Huumeiden käyttö paheni Antikaisen muutettua omilleen, ja hän ajautui hoitokierteeseen.
”Huomasin, että Teen Challengen toiminnassa kiinni oleminen vähensi huomattavasti omaa päihteiden käyttöäni, mutta en ollut itse valmis muutokseen ennen kuin löysin yhteyden Jumalaan. Kun tulin uskoon raitistuin ja palasin Teen Challengeen, jossa ryhmätoiminta, usko ja Raamatun opit auttoivat jatkamaan”, Antikainen jakaa.
Teen Challenge poikkeaa muista samankaltaisista yhdistyksistä hengellisyydellään. Toimintaan osallistuvilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta olla uskossa. Hengellisyys näkyy toiminnassa esimerkiksi rukoustukena.
”Itse tarvitsen hengellisen tuen myös, ja toisaalta jos hengellisyys ei olisi toiminnassa osana, mietin, voisinko olla täysin omana itsenäni”, Antikainen pohtii.
Nykyään Antikainen toimii Teen Challengessa muun muassa apuvetäjänä ja käy kertomassa omasta kokemuksestaan esimerkiksi koulussa nuorisolle. Välillä hän pyörittää myös Teen Challengen kirpputoritoimintaa.
”Minulle on ollut aina kynnys mennä sellaiseen tilanteeseen missä pitäisi kertoa itsestään, mutta nyt sitäkin on voinut harjoitella”, Antikainen toteaa.
Toinen Teen Challengen vapaaehtoinen, Pauli Paananen, tutustui Teen Challengen toimintaan osallistumalla vertaistukipäivään. Positiviinen kokemus innosti hänet mukaan vapaaehtoistoimintaan.
“Arjen kohtaamiset kävijöiden kanssa tuovat iloa ja voimaa – jokainen hetki on mahdollisuus tukea toista ihmistä. Alusta alkaen yhteisö otti minut lämpimästi vastaan. Tunsin, että jokainen on tervetullut omana itsenään, ilman ennakkoluuloja tai rajoituksia”, Paananen kertoo.
Teen Challenge arjen turvallisuuden parantajana
Yhdistyksen toiminnassa on mukana taustoiltaan erilaisia ihmisiä päihdeongelmaisista ehdonalaisvankeihin, ja myös esimerkiksi Ukrainan pakolaisia. Toiminnan tavoitteena on, että siihen osallistuville löytyisi henkisesti, hengellisesti ja fyysisesti sekä sosiaalisesti tasapainoinen päihteetön elämä. Espoon kohtaamispaikan yhteydestä löytyy pyörien korjauspaja ja kirpputori, joita ylläpidetään toimintaan osallistuvien kanssa.
“Toiminta luo turvallisuutta paitsi yksilölle, myös yhteiskunnalle: jokainen toipunut ihminen rakentaa osaltaan terveempää, vakaampaa ja inhimillisempää yhteiskuntaa”, Paananen kertoo.
”Jos haluaa raitistua, täytyy kiinnittyä johonkin. Teen Challengesta löytää uuden porukan, joka auttaa myös käsittelemään tunteita. Päihteiden käyttö on usein hätäkeino, jonka avulla puretaan omaa pahaa oloa. Kun ei osaa käsitellä tunteita, vetää päihteitä, ja se johtaa rikollisuuteen, kun pitää saada rahaa. Vertaistuki on terve tapa purkaa sisäisiä ongelmia”, Antikainen jatkaa.
Vertaistukiryhmissä ei kuitenkaan painosteta sisäisten ongelmien jakamiseen ja moni saattaakin alkuun käydä ryhmissä vain kuuntelemassa. Jo pelkällä kuuntelulla on tärkeä roolinsa vertaistuessa. Toisten kertomuksista voi tunnistaa omia tunteitaan ja kokemuksiaan ja samastua, mikä vähentää yksinäisyyttä, kun huomaa ettei ole yksin kokemuksiensa kanssa. Muiden kuuleminen voi myös tarjota uusia näkökulmia. Vapaus olla oma itsensä ja samastuminen muihin lisää yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta ryhmässä.
”Moni Teen Challengessa painii samojen asioiden kanssa, joita voitaan puntaroida yhdessä. Voi olla vaikka koulu jäänyt kesken ja paljon mitä ei tiedä, johon voisi tarvita apua. Mistään ei tuomita”, Antikainen kertoo. Hänen mukaansa vertaistuki koetaan Teen Challengessa vaikuttavimpana ja tärkeimpänä toimintana.
“Toimintamme auttaa kehittämään tunteiden käsittelytaitoja ja antaa konkreettisia selviytymiskeinoja addiktiivisesta käyttäytymisestä irtautumiseen. Yhteisön voima on merkittävä: kävijä ei jää yksin haasteidensa kanssa. Moni saa toivon siitä, että muutos on mahdollinen – tämä näkyy käytännön tasolla ihmisistä, jotka ovat Teen Challengen tuella raitistuneet ja löytäneet uuden suunnan elämälleen”, Paananen jakaa.
”Hengellisessä tuessa on myös yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun rukoillaan ja keskustellaan yhdessä”, Antikainen jatkaa.
Myös työtoiminta pyörien korjauspajalla tai kirpputorilla osaltaan ehkäisee syrjäytymistä ja siihen liittyvää rikollisuuden riskiä. Työtoiminnan parissa voi suorittaa myös yhdyskuntapalvelua.
”Toiset tarvitsevat enemmän tekemistä, ja tekeminen auttaa heitä pysymään raittiina ja tuo sisään yhteisöön. Vapaaehtoistoiminnasta ja työtoiminnasta saa myös tärkeää kokemusta”, Antikainen pohtii.
Kuinka rakentaa turvallisempaa arkea jatkossa?
Suomessa Teen Challengen toiminta on suppeampaa ja rahoitus pientä verrattuna muuhun maailmaan. Tämä vaikuttaa mahdollisuuksiin laajentaa toimintaa. Muualla maailmalla Teen Challengeissa on mukana esimerkiksi hoitokoti, joka tukee ja kuntouttaa raittiuteen.
”Päihdeongelmat ja rikollisuus ei ole laskusuhdanteessa, joten siihen otetaan kantaa jatkossakin”, Antikainen pohtii Teen Challengen tulevaisuutta.
Muille järjestöille Antikainen vinkkaa, että vastaanotto ja ensivaikutelma ovat tärkeitä uusia ihmisiä kohdatessa. Kun kokee olevansa tervetullut, se lisää turvallisuuden tunnetta yksilötasolla ja auttaa mukaan toimintaan.
”Aito kohtaaminen on tärkeää. Ihmiselle on tärkeää tulla huomatuksi ja otetuksi vastaan”, Antikainen neuvoo.
Jos taas tunnistaa itsessään jonkinlaista riskikäyttäytymistä, Antikainen kannustaa puhumaan asiasta. Hän itse mielellään välttelee paikkoja, joissa itse helposti altistuisi riskikäyttäytymiselle, eikä suosittele niin sanottua ”raakaa siedätystä” jossa näin tehdään. Myös konkreettista apua on tarjolla, jonka piiriin täytyy vain uskaltaa hakeutua.
”Kaikilla on jonkinlainen kynnys tulla toimintaan mukaan, mutta helposti se jää murtuu, kun käy ensimmäisen kerran. Ei kannata sen takia jättää tulematta, ja jonkun voi myös pyytää tulemaan mukaan. Vaikka Jumala on kaikkivoipa niin hän ei tee asioita meidän puolesta: rohkaistu lähtemään liikkeelle ja tutustumaan, niin löydät elämääsi sisältöä ja apua”, Antikainen päättää haastattelun.
Lisää aiheesta:
Teksti: Suvi Heinonen
