Futurum ESR-projektin (1.10.2023–31.3.2026) tavoitteena oli mm. kehittää uudenlaisia työllistämistä tukevia toimintamuotoja, joista kehittämiskohteeksi valittiin työhönvalmennus (yksilövalmennus). Toiseksi selvitys-/tutkimuskohteeksi valittiin kartoittaa ns. kohtaanto-ongelmaa, eli miksi työnhakijat ja avoimet työpaikat eivät kohtaa? Lähtötilanne oli se, että projektien työnhakija-asiakkaat eivät työllistyneet helposti normaaleilla työnhakutavoilla avoimiksi ilmoitettuihin työtehtäviin, vaikka osaamista ja koulutustakin olisi ollut. Futurum-projektissa päätettiin selvittää tätä kohtaanto-ongelmaa. Lisäksi projektissa kehitettiin työhönvalmennuspalveluita vastaamaan TyöllisyysEspoon uusia tarpeita, kun TE-palvelut loppuivat ja mm. työnhakija-asiakkaiden palvelut siirtyivät vuoden 2025 kokonaan kunnan vastuulle.
Työhönvalmennuksen mallista
Projektissa jatkokehitettiin jo edellisessä Gradus ESR-projektissa aloitettua yksilöllistä työhönvalmennusta, jota tarjottiin peruspalveluita täydentävänä palveluna Espoon työllisyyspalveluiden asiakkaille. Tarjottavia yksilövalmennusmenetelmiä olivat mm.
- Alkutilanteen kartoitus/ alkuhaastattelu
- Tietoa työpaikoista ja työmarkkinoista
- Oman työllistymissuunnitelman tarkentaminen
- Ansioluettelo ja hakemukset korjataan tarvittaessa kuntoon (ns. asiakirjaklinikka)
- LinkedIn-profiilin koostaminen/päivittäminen
- Mahdollisuus laatia työhakemuksia ohjatusti projektin asiakastiloissa
- Mietitään itselle parhaiten sopivaa työnhaun taktiikkaa
- Kartoitetaan työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja sekä työmahdollisuuksia avoimelta sektorilta
- Hyödynnetään projektin työnantaja yhteistyöverkostoa
- Pohditaan asiakkaan kanssa yhdessä uusia koulutuspolkuja
- Apua uusiin työnhaun menetelmiin, kuten esimerkiksi videohakemuksiin
- Tukea oma asiointi -palvelun käyttämiseen
Kaikki projektin asiakkaat tavattiin kasvotusten ja heille laadittiin omaa suunnitelmaa tavoitteiden kirkastamiseksi ja saavuttamiseksi. Usein suunnitelma tähtäsi työllistymiseen, mutta projektissa hakeuduttiin myös erilaisiin koulutuksiin, tähdättiin oppisopimukseen, etsittiin esimerkiksi palkkatuettua työtä tai tehtiin suunnitelmaa työmarkkinoille paluuseen. Jotkut asiakkaat olivat olleet poissa työmarkkinoilta jopa vuosikymmenen ajan. Näissä tapauksissa prosessit olivat pitkiä ja intensiivisiä. Muutamia työnhakijoita ohjattiin työkokeiluihin tai kuntouttavaan työtoimintaan. Heidän osaltaan työllistyminen ei ollut ensisijainen tavoite. Omniasta ohjautui projektiin asiakkaita, joille haussa olivat joko oppisopimuspaikka tai opiskeluihin liittyvä harjoittelupaikka.
Palvelutarjoomasta valittiin asiakkaille tarpeellisia palveluita, joista rakennettiin omaa, henkilökohtaista polkua kohti tavoitteita. Tarkoitus ei ollut se, että asiakkaiden kanssa käytäisiin koko palvelutarjooma läpi, vaan alkutilanteen kartoituksessa valittiin yksilöllisesti asiakkaalle soveltuvia palveluita. Työhönvalmennus on kestänyt n. viikosta useisiin kuukausiin, jopa yli vuoteen asti.
Kolmikantayhteistyö
Usein tarvittiin myös moniammatillista yhteistyötä, jossa työnhakija-asiakas, Espoon työllisyyspalveluiden asiantuntija ja projektin työhönvalmentaja toimivat toistensa kanssa yhteistyössä. Yhteistyössä jaettiin asiakkaan työllistymisen kannalta merkittävää tietoa työmarkkinoista ja työllistymisestä/ osaamisen kehittämisestä.
Kolmikantakeskusteluiden aikana kehittyvät yhteiset näkemykset työllistämissuunnitelman päivittämisestä sekä työnhaun kohdentamisesta siten, että se palvelisi mahdollisimman nopeaa työllistymistä. Tarvittiin myös toistuvaa kasvokkain tapahtuvaa ohjausta ja yhteistyötä työllistymissuunnitelman toteuttamisessa sekä päivittämisessä. Tästä mallista on ollut eniten hyötyä juuri niille Espoon työllisyyspalveluiden asiakkaille, joilla on ollut edellytyksiä työllistyä työmarkkinoille, mikäli heille tarjotaan työllistymiseen liittyvää yksilöllistä tukea. Ollakseen tehokasta, työvalmennuksen tulisi olla oikea-aikaista, työkyky- ja elämänhallinta tulisivat olla kunnossa ja työllistyjällä oma tahtotila työllistyä. Oma haasteensa on taantuma-aikana löytää työtilaisuuksia, varsinkin kun yrityksillä ei ole tällä hetkellä rekrytointitarpeita.
Kohtaanto-ongelman tarkastelua
Projektin kehittämiskohteena oli selvittää yritysten ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaa. Kohtaanto-ongelma tarkoittaa sitä, että yrityksillä on puutetta osaavista työnhakijoista ja samaan aikaan ammattitaitoisia ja osaavia työntekijöitä jää työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Pääasiallinen tutkimushaastattelu suoritettiin n. 1,5 vuoden ajanjaksolla, jossa haastateltiin 90 yritystä. Haastattelulomake kehitettiin (yhteistyössä Espoon työllisyyspalveluiden työnantajapalveluiden kanssa) vastaamaan projektihakemuksessa olevaan tavoitteeseen. Projektissa valittiin toimialoja ja yrityksiä, joiden työvoimansaannin ongelmia lähdettiin kartoittamaan. Samalla kartoitettiin yrityskentän käyttämiä rekrytointimenetelmiä, kokemuksia julkisten työvoimapalveluiden tarjoamista palveluista ja tämän hetkisistä rekrytointitarpeista.
Projektissa tuotettiin strukturoituja kyselyitä yrityksille/työnantajille mm. siitä, minkälaisia tukipalveluita ym. palveluita he kaipaavat työnhakija-asiakkaiden rekrytointiin, perehdytykseen ja palkkaamiseen. Lisäksi haastatteluissa kävi ilmi mm., miten työnantajat arvioivat alansa tulevaisuuden näkymiä ja tätä kautta mahdollisia rekrytointitarpeita. Kyselyt suoritettiin yrityskäynnein, puhelimitse ja teams-haastattelujen avulla. Yhteydenottoja yrityksiin tehtiin runsaasti ja läheskään kaikki haastattelupyynnöt eivät johtaneet haastatteluihin. Haastattelupyynnöt suunnattiin työvoimavaltaisille aloille ja niihin yrityksiin, jotka mm. itse rekrytoivat työvoimansa. Lisäksi projektissa toteuttiin webropol-kysely, joka suunnattiin 523 Uudenmaan alueella toimivalle yritykselle.
Tilanne työmarkkinoilla osittain muuttui haastattelujen tekoaikana. Monella alalla ei ollutkaan välitöntä rekrytointitarvetta ja työmarkkinoilla oli runsaasti työvoimaa, ja samalla avoimia työpaikkoja ei ollutkaan avoimina. Tästä esimerkkinä vaikkapa sote-ala, joka on joutunut säästöjen ja irtisanomisten kohteeksi. Työnantajat myös ennakoivat tulevaa työvoiman tarvetta ja miettivät keinoja työkyvyn ja osaamisen säilyttämiseksi, kun työmarkkinat taas piristyvät.
Kohtaanto-ongelman selvitysraportin laati Futurum-projektin työhönvalmentaja/projektisuunnittelija Taneli Kuusela. Raportti ja esitykset luettavissa Taneli Kuuselan laatimissa artikkeleissa HyTe ry:n nettisivuilla.
Jukka Rosenblad
projektipäällikkö


