Vates on organisaatio, jossa tehdään monipuolista asiantuntijatyötä vammaisten, pitkäaikaissairaiden sekä osatyökykyisten työllistämiseen liittyen. Vatesille on kertynyt pitkä kokemus tuetusta työllistämisestä, osatyökykyisten työhönvalmennuksesta sekä järjestöyhteistyöstä.
Vates on asiantuntijaorganisaatio, jonka perustehtävänä on tukea vammaisten, pitkäaikaissairaiden sekä osatyökykyisten työllistymistä. Vates on perustettu vuonna 1993, joten se viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuotta. Vates on vammaisjärjestöjen perustama ja valtakunnalliset vammaisjärjestöt toimivat edelleen taustayhteisönä vaikuttaen Vatesin toimintaan.
Vatesin erilaisia toimintamuotoja ovat mm. kehittäminen, vaikuttamistyö sekä kouluttaminen. Olennainen osa Vatesilla tehtävästä työstä perustuu viestintään ja tiedottamiseen sekä verkostojen kanssa työskentelyyn. Sidosryhmätyöskentelyllä edistetään työllistymistä, kuntoutusta sekä koulutusta työllistämisen näkökulmasta katsottuna.
Kehittämistoiminta, hankkeet ja aktiivinen viestintä Vatesin toiminnan ytimessä
Vatesin tuetun työllistämisen asiantuntija Mari Bergman kertoo, että Vatesin ydintoimintaa ovat myös kehittämistoiminta sekä erilaiset hankkeet, jotka toteutetaan itsenäisesti tai kumppaneiden kanssa.
”Vatesin toteuttamien hankkeiden sekä muunkin toiminnan tarkoituksena on tehdä mm. selvityksiä ja kartoituksia kohderyhmien työllistämiseen liittyvissä asioissa. Eräänä mainitsemisen arvoisena, juuri nyt käynnissä olevana hankkeena on ollut Järjestöjen rooli työllisyyden kuntakokeilussa. Hankkeen tavoitteena on tukea järjestöjen toimintaedellytyksiä Työllisyyden kuntakokeilun yhteistyökumppaneina”, kertoo Bergman.
Bergmanin toimenkuva ja tehtävät liittyvät työllistymisen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluihin sekä ohjaus- ja valmennustyötä tekevien ammattilaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön.
”Olen ollut Vatesilla töissä vuoden verran ja tällä hetkellä toimin tuetun työllistämisen erityisasiantuntijana. Työhöni liittyvät tuetun työllistymisen sekä ammatillisen kuntoutuksen palvelut, ilmiöt sekä kehittämistarpeet. Asiantuntijatyöhön liittyvät läheisesti myös ohjaus ja valmennustyötä tekevien ammattilaisten kanssa tehtävä yhteistyö. Koordinoin työhönvalmennuksen kehittämisryhmää sekä suunnittelen, toteutan ja julkaisen työhönvalmennuksen uutiskirjeitä. Käytännössä työni on sitä, että suunnittelen ja kokoan tuetun työllistämisen materiaalia ammattilaisten hyödyksi.”
Lisäksi Bergman järjestää monenlaisia tilaisuuksia, koulutus-, info- ja teemapäiviä.
”Työhönvalmennuksen kehittämisryhmään kuuluu noin 200 ammattilaista, jotka toimivat järjestöjen, kuntien sekä oppilaitosten palveluksessa. Ryhmään kuuluu myös työhönvalmentajia, jotka työskentelevät yksityisten yritysten työllistämispalveluissa. Työhönvalmennuksen teemapäivät ovat Vatesin järjestämää ohjelmaa kehittämisryhmälle. Teemapäiviä järjestetään 3-4 kertaa vuodessa.”
Bergman on mukana myös Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen- ESR+ hankkeessa.
”Hanke kokoaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden liiketoimintaosaamisen parantamisen teemassa työskentelevät toimijat ja hankkeet verkostoiksi. Hanke myös kerää ja tuottaa tietoa osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä edistävistä toimintamalleista.”
Polkuja avoimille työmarkkinoille rakentamassa
Tuettu työllistäminen ja sen monimuotoiset palvelut pyrkivät rakentamaan polkuja avoimille työmarkkinoille.
”Tuettu työllistäminen on erittäin laaja-alainen kattokäsite, jonka alla on erilaisia tapoja toteuttaa tuettua työllistämistä. Työhönvalmennus on yksi keino toteuttaa tuettua työllistämistä. Tuetun työllistämisen toimintamuodoissa on yhteistä se, että niihin osallistumalla pyritään työsuhteeseen ja etsitään polkua avoimille työmarkkinoille.”
Tuetun työllistämisen aikana hyödynnetään välityömarkkinoiden tukia sekä palveluita. Näitä palveluita voivat olla esimerkiksi työkokeilu, palkkatuki sekä erilaiset harjoittelujaksot tai koulutusten ja kurssien aikana toteutetut työssäoppimisjaksot.
Työnantajan näkökulmasta tuettu työllistäminen tarkoittaa tukea ja palveluita osatyökykyisten työllistämiseen.
”On olemassa laaja kirjo erilaisia työnantajia, jotka työllistävät tukea tarvitsevia työnhakijoita erilaisin tuetuin tavoin. Tuetun työllistämisen perusidea on se, että työyhteisössä mahdollistetaan työ- ja toimintakyvyltään rajoitteisen työntekijän osallistuminen työyhteisöön säätämällä työpaikalle tuotavan tuen määrää erilaisin valmennuspalveluin, apuvälinein tai työaikaa muuttamalla.”
”Näiden lisäksi sosiaalipalveluina tuotetut tuetun työllistämisen palvelut tarjoavat tukea ennen työsuhdetta kuin myös perehdytyksessä ja työllistämisen jälkeen. Esimerkiksi työpaikalle tuotava työvalmennus on tuettua työllistämistä.”
Uusia työkaluja työhönvalmennuksen kentälle
Vatesin näkökulmasta tuettuun työllistämiseen liittyvän kehittämistyön ja verkostotyön tarkoituksena on tarjota uudenlaisia keinoja auttaa ammattilaisia työskentelemään tehokkaammin.
”Vatesissa tehtävän kehittämistyön ajatuksena on, että tarjotaan uusia työkaluja työhönvalmennuksen kentälle. Järjestetään esimerkiksi koulutustilaisuuksia ja suunnitellaan erilaisiin tarpeisiin teemallisia kokonaisuuksia. Kehittämistyön vaikuttavuus tulisi näkyä siinä, miten hyvin työhönvalmentajat voivat asiakastyössään käyttää tai hyödyntää koulutuksissa jaettuja materiaaleja sekä kehittää omaa työtään omilla työpaikoilla.”
Vatesin verkostotyön näkökulmasta työnantajat ovat yksi kohderyhmä muiden joukossa, esim. työllisyyspalveluita tuottavat ammattilaiset, TE-hallinto sekä oppilaitokset ovat myös osa Vatesin verkostoja.
”Yhtenä tärkeänä osana Vatesilla tehtävää verkostotyötä on suunnitella työnantajille räätälöityjä kokonaisuuksia ja sisältöjä, joiden tavoitteena on auttaa työnantajia toteuttamaan tuettuun työllistämiseen tähtäävää työkulttuuria omissa työyhteisöissään. Työnantajanäkökulmasta tärkeässä roolissa ovat esimerkiksi rekrytoinnin toteuttaminen sekä työolojen järjestäminen ja perehdytys.”
Tärkeitä yhteistyökumppaneita Vatesille ovat esimerkiksi erilaiset vammais- ja potilasjärjestöt, kuntakokeilu sekä TE-palvelut.
”Sen lisäksi välityömarkkinatoimijat kuten Kierrätyskeskukset ja monialaiset ammattilaiset, jotka toimivat kolmannen sektorin palveluissa yhdistyksissä ja järjestöissä sekä työllistämisprojekteissa. Voisin mainita vielä hyvinvointialueiden tuottamat vammaispalvelut ja ylipäätään kaikki toiminnastamme ja yhteistyöstä kiinnostuneet toimijat, jotka haluavat tehdä yhteistyötä Vatesin kanssa.”
Laadukasta ja saavutettavaa työhönvalmennusta
Parhaimmillaan työhönvalmennuksessa työnhakija pääsee kehittämään työnhakutaitojaan sekä oppii hahmottamaan omaan työkykyyn sekä työnhakuhyvinvointiin liittyviä asioita.
”Vates toivoo, että työhönvalmennus olisi laadukasta ja kaikilla alueilla helposti saavutettavissa. Alueelliset erot laadukkaissa palveluissa ja niiden toteutumisessa tuottavat omia haasteita kunnille ja kaupungeille. Työhönvalmennuksen laatukriteerit ja laatuperusteisuus tulisi ottaa huomioon, kun työhönvalmennukseen panostettavia resursseja pohditaan.”
Työhönvalmennuksen asiakastyön prosesseissa korostuvat alkuarvioinnin merkitys sekä työnhakijan työ- ja toimintakyvyn kartoittamisen tuki osana työllistymiseen tähtäävää monialaista- ja moniammatillista yhteistyötä. Onnistuneessa valmennuksessa työhönvalmentajalla on kykyä arvioida työnhakijan tuen tarpeita sekä tarpeen vaatiessa rakentaa palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat osatyökykyistä työnhakijaa etsimään toimintakyvylleen sopivia työmahdollisuuksia.
”Sen lisäksi työhönvalmentajan on hyvä ymmärtää, että osatyökykyisyys voi olla työnhakijan kohdalla lyhytaikaista tai pitkäaikaista, ja sairauksien lisäksi työkykyyn voi vaikuttaa myös elämäntilanne. Tämä taas vaikuttaa työkykyyn tarjottavaan tukeen. On tärkeää, että kartoittaessa työ- ja toimintakykyä sekä määrittäessä tavoitteita tavoitteet voivat olla realistisia ja tarpeen mukaan suunnitelmaa valmennuksessa voidaan muuttaa työnhakijan tarpeiden ja tilanteen muuttuessa.”
Tavoitteena osatyökykyisten työllistymistä tukevia palvelukokonaisuuksia
Työhönvalmentajat ja työkyvyn tuen palveluissa asiakastyötä tekevät ammattilaiset kykenevät hahmottamaan työnhakijoiden tuen tarpeita, mutta sen lisäksi tulee myös olla kompetenssia rakentaa palveluverkostoja, jotka tukevat työnhakijoita työllistymisessä sekä kuntoutumisessa. Tuetun työllistämisen palveluita ja palveluiden kohderyhmiä suunnitellessa tai rajatessa olisi tärkeää huomioida kohderyhmän palveluntarpeita kokonaisvaltaisesti.
”Työhönvalmentajan tehtävänä ei ole tosiaan arvioida asiakkaiden tuen tarpeita lääketieteellisesti tai sosiaalityön kontekstissa, mutta hyvä valmentaja osaa tunnistaa tuen tarpeita ja tuntee palvelujärjestelmän sekä kykenee ohjaamaan työnhakija-asiakkaita heille sopiviin sosiaali- ja terveyspalveluihin”, Bergman painottaa.
On tärkeää, että työhönvalmennuksella kyetään vastaamaan oikea-aikaisesti työnhakijoiden tuen tarpeisiin. Havaintojen tekeminen työnhakijan tarpeista sekä yhteisen tietoisuuden rakentaminen työkykyä tukevista palveluista on tärkeää valmennuksen aikana.
”Onnistuneen valmennuksen ja palvelukokonaisuuksien taustalla ovat ennen kaikkea valmentajan kyky tunnistaa omat ammatillisuuden rajat. Kyky tarkkailla palvelun ketteryyttä ja omaa osaamista voi nostaa valmentajan ammattitaitoa ja auttaa asiakasta itsenäisemmin arvioimaan prosessien oikea-aikaisuutta sekä palveluiden tarpeita. Voi olla, että työ- ja toimintakyvyn haasteiden muuttuessa esimerkiksi muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tai vaikkapa aikuissosiaalityön ja kuntoutuspalveluiden tarpeet ovat ensisijaisia suhteessa työhönvalmennukseen.”
Digitalisaatio ja muuttuva työelämä luovat moninaisia haasteita
Bergman sanoo, että suurten massojen kohdalla korostuvat terveyteen ja työmarkkinoihin liittyvät haasteet. Vatesin kohderyhmän kohdalla haasteet kumpuavat työ ja toimintakyvyn alenemasta, vammasta, sairaudesta tai elämäntilanteesta, joka tekee osatyökykyiseksi.
”Vammainen ei ole automaattisesti osatyökykyinen. Osatyökykyisyys voi olla väliaikaista tai pitkäaikaista. Palveluntarpeet muuttuvat elämäntilanteen mukana ja oikein mitoitetut palvelut ovat se, mihin haasteita hoidettaessa pitäisi myös yhteiskunnallisella tasolla pyrkiä.”
Bergmanin mukaan työllistymisen esteet pitää ensin ottaa huomioon ja poistaa ennen työllistymistä. Ihminen voi olla valmis työllistymään, kunhan työnkuvaa tai työaikaa muokataan. Haasteina onkin usein se, kuinka osatyökykyisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen työnantajan tarpeiden kanssa siten, että toiminnasta tulee kummallekin osapuolelle tyydyttävää ja tuottavaa. Hyvin järjestetyt työolot ovat kaikkien työyhteisön jäsenten kannalta merkittävässä roolissa.
”Haluaisin nähdä lisää laadukkaita palveluita ja alueellisesti tasavertaisesti toteutettuja palveluita. Uudenmaan alue on monimuotoinen ja jokaisella alueella on erilaiset tilanteet työllisyyden ja työllisyyteen tähtäävien palveluiden järjestämisen osalta puhumattakaan koko Suomesta. Erilaisten alueiden huomioiminen monimuotoisesti sekä uudistukset työllisyyspalveluissa tulisi toteuttaa jokaisen alueen erityistarpeet ja resurssit huomioon ottaen. Toivon myös, että jatkossakin kunnat ja julkiset työllisyyspalvelut kykenisivät ohjaamaan työnhakijoita muiden tuottajien tarjoamiin palveluihin.”
Järjestöt merkittävässä asemassa työelämävalmiuksien lisääjinä
Vatesissa pyritään tukemaan alueellisia työllisyystoimijoita, ja järjestöjen rooli on merkittävässä asemassa työelämävalmiuksien lisääjinä. Työllistäminen järjestöissä sekä työllistävien palveluiden tarjoaminen järjestöjen taholta ovat kaksi merkittävää osa-aluetta järjestötyöllistämisessä.
”Järjestöt kokoontuivat yhteen Vatesin järjestötyöllistämisen vertaiskehittämisen ohjelman aikana, joka järjestettiin viime talvena. Ohjelman tarkoituksena oli järjestää järjestöjen välistä vuoropuhelua sekä vuorovaikutusta. Viime aikoina järjestöissä ovat puhututtaneet muutokset työllisyyskentällä sekä huolet liittyen esimerkiksi rahoituksiin sekä palkkatukimuutokseen. Omalla alueella toimiminen ja verkostojärjestöyhteistyö voi antaa ideoita alueiden välillä. Alueet voivat jakaa keskenään hyviä käytäntöjä ja malleja tuettuun työllistämiseen liittyen.”
Bergman sanoo, että Vates näkee julkisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön tärkeänä osana tuettua työllistämistä.
”Järjestöjen työllisyystoimien vaikuttavuus ei koostu vain työnhakijoiden avoimille työmarkkinoille siirtymisistä, vaan toiminta tukee pehmeitä siirtymiä, jotka parantavat työnhakijoiden työllistämistä. Edellä mainittujen asioiden lisäksi järjestökentällä voi olla muitakin etuja, mitä julkisella puolella ei ole. Asiat voidaan tehdä ilman viranomaisroolia tai virkavastuuta, jolloin voidaan perehtyä erilaisiin kohderyhmiin ja luoda hanketyötä, joka voi mahdollistaa erilaisiin tarpeisiin vastaavia palveluita. Järjestöissä ei olla samoin tavoin kiinnittyneinä ison kunnallisen toimijan byrokratiassa.”
Bergman muistuttaa, että haasteena on se, että kolmannen sektorin rahoitukset ovat määräaikaisia.
”Hankehakemusten kirjoittamiseen kuluu paljon työaikaa ja resursseja. On tärkeää muistaa, että kolmannen sektorin palvelut ovat usein julkista ja yksityistä sektoria täydentäviä palveluita ja ne eivät ole peruspalveluita korvaavaa palvelua. Onnistuneen yhteistyön lähtökohtana on se, että kumpikin sektori ja toimijat tuntevat oman roolinsa ja kykenevät yhdessä vastaamaan palveluntarpeisiin. Viestintä, onnistunut asiakasohjaus ja viranomaisyhteistyö toimivat hyvänä pohjana onnistuneelle yhteistyölle.”
Järjestöjen tarjoamat mahdollisuudet näkyville
Järjestöissä voi olla keinoja luoda työoloihin sellaisia järjestelyitä, mihin julkisella- tai yksityisellä sektorilla ei ole riittävää kantokykyä tai kehittämistyöhön vaativia resursseja. Bergman pohtii, että järjestöjen näkyvyyden kannalta rooli olisi selkeämpi, jos viestittäisiin enemmän tuotettujen työllistämispalveluiden sisällöstä sekä kehitettäisiin uudenlaisia keinoja hyödyntää viestinnällisiä keinoja. Rahoituksen kannalta viestintä on myös tärkeää. Järjestöjen osallisuus sekä näkyminen mediassa esimerkiksi julkisen työllisyyspalvelun arvostamina palveluina voisi tukea toimijoita tuottamaan yhä laadukkaampia palveluita.
Järjestöt kykenisivät toimimaan edelläkävijöinä, kehittäjinä sekä esimerkkinä tuetun työllistämisen digitalisoimisessa ja esimerkiksi etätyön mahdollistajana mm. osatyökykyisille tai pitkäaikaissairaille ja liikuntarajoitteisille työntekijöille. Järjestöillä voi olla mielikuvitusta sekä mahdollisuuksia kokeilla uudenlaisia ratkaisuita tuetussa työllistämisessä hyödyntäen omaa kykyään mukautua osatyökykyisten työntekijöiden tarpeisiin työntekijän osaamisesta ja toimialasta riippuen.
”Sen lisäksi järjestöt voivat tarjota turvallisen työympäristön kokeilla omaa työssäjaksamista sekä toimia ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille. On ehdottoman tärkeää, että järjestöt kykenevät keskustelemaan keskenään ja jakamaan julkisesti toisilleen hyviä käytänteitä työllistämiseen, rahoitusten hakemiseen sekä tuetun työllistämisen kehittämiseen liittyen.”
Tuettu työllistäminen ja järjestöjen osallisuus sen kehittäjänä, tarvitsee myös suunnitteluun sekä kehittämistyöhön vaadittavaa rahoitusta, seurantaa ja arviointia. Tämä on erityisesti huomioitava tulevaisuuden kehittämishankkeiden rahoituksia haettaessa. Parhaimmillaan tulevaisuuden järjestöt voivat toimia suunnannäyttäjinä ja esimerkkinä muille.
Vates jatkaa yhteistyötä tuetun työllistämisen ja työhönvalmennuksen kehittämisen osalta.
”Mikäli joku lukijoista kiinnostui tuetusta työllistämisestä tai haluaa lisätietoa tai yhteistyötä eri teemoihin liittyen voi olla minuun yhteydessä sähköpostitse. Keskustelen mielelläni lisää tuettuun työllistämiseen liittyvistä asioista. Meiltä voi myös tilata räätälöityjä koulutuksia aiheeseen liittyen.”
Teksti: Taneli Kuusela
Kuva: Iida Mikkola
Lisätietoa
HyTe ry:n Gradus työllistämispalvelu
