Tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan viettävä Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan asiantunteva vaikuttaja ja kehittäjä. Järjestöpäällikkö Marjo Salmela kertoo, että Kansalaisareenan toiminnan painopisteenä on järjestöjen osaamisen kasvattaminen: muuttuva ja monimutkaistuva toimintaympäristö edellyttää vapaaehtoistoiminnan järjestäjiltä uudenlaista osaamista ja avoimuutta muutokselle.
Järjestöpäällikkö Marjo Salmela on työskennellyt Kansalaisareenassa seitsemän vuotta. Hänen tehtäviinsä kuuluu vapaaehtoistoiminnan asiantuntijuuden kehittäminen yhdessä Kansalaisareenan jäsenjärjestöjen ja vapaaehtoiskentän toimijoiden kanssa, vapaaehtoistyön vaikuttaminen, järjestöjen neuvonta ja sparraus sekä hallinnolliset tehtävät.
Salmela kertoo, että Kansalaisareena edistää vapaaehtoistoimintaa monella tavalla.
– Perustoimintaamme on vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valtakunnallinen Valikkoverkosto, jossa on 40 alueellisen ryhmän lisäksi omat teemaryhmänsä mm. globaaliasioille ja Ukrainan kriisille. Keräämme tietoa vaikuttamistoiminnan tueksi ja tarjoamme tätä tietoa myös päättäjille. Teemme vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi viestinnällä ja kampanjoilla. Lisäksi ylläpidämme Vapaaehtoistyö.fi-palvelua yhdessä Kirkkopalvelujen kanssa.
Perustoiminnan lisäksi Kansalaisareenalla on meneillään muutama ajankohtainen hanke.
– JEP – Nuorten näköinen vapaaehtoistoiminta -hanke on tulossa kohta päätökseensä. Sen kautta saimme paljon uutta tietoa ja ideoita nuorten mukaan saamiseksi. Kohti tulevaa -hanke on ennakointihanke, jossa hahmotellaan tulevaisuutta ja ilmiöitä, jotka vapaaehtoistoimintaan vaikuttavat. Hankkeessa myös herätellään vapaaehtoistoiminnan järjestäjiä pohtimaan, millaisilla valinnoilla tulevaisuutta voi rakentaa toivottuun suuntaan.
Monimutkaistuva toimintaympäristö ajaa muutosta
Miksi sitten vapaaehtoistoiminta kaipaa muutosta? Miksi ei voida tehdä samalla tavalla kuin aiemminkin? Salmela sanoo, että jo seitsemässä vuodessa paljon on muuttunut.
– Yhä monimutkaisempi toimintaympäristö edellyttää uutta osaamista. Kokoamme tietoa muutoksesta, ja tiedon pohjalta syntyy ymmärrys, millaisia ratkaisuja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi on syytä tehdä.
Kansalaisareena on hiljattain julkaissut Kohti tulevaa -hankkeen tiimoilta tulevaisuuskatsauksen. Katsaus kokoaa yhteen hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana syntyneet tulevaisuushavainnot, joiden pohjalta jokainen voi löytää oivalluksia elinvoimaisen vapaaehtoistoiminnan rakentamiseen.
Kansalaisareena toteuttaa myös kolmen vuoden välein Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa -kyselyn, joita on tehty vuodesta 2010 alkaen. Lisäksi Kansalaisareena seuraa Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta, jossa tilastoidaan ihmisten osallistumista järjestöjen vapaaehtoistoimintaan ja siihen käytettyä aikaa.
– Tietoa kertyy myös erilaisista tilaisuuksista, keskusteluista ja työpajoista. Tätä kaikkea tietoa pyrimme tarjoamaan vapaaehtoistoiminnan järjestäjille niin, että sitä voi käyttää toiminnan kehittämisen pohjana, Salmela kertoo.
Vahva ja vakiintunut vapaaehtoistoiminnan kenttä
Suomalaisen vapaaehtoistoiminnan kenttä vuonna 2023 näyttäytyy Salmelan silmiin vahvalta ja vakiintuneelta.
– Vaikka vapaaehtoistoiminnassa on nähtävissä laskutrendi, niin esimerkiksi koronatilanteessakin tehtiin yhä vapaaehtoistyötä. Vahvuutenamme on kolmannen, neljännen ja julkisen sektorin yhteistyö, jossa murrokseen ja erilaisiin kriisitilanteisiin pystytään reagoimaan nopeasti.
– Toisaalta vapaaehtoistoiminnassa on nähtävissä jakautuneisuutta. Isot vahvat järjestöt, joilla on tunnettu brändi, saavat vapaaehtoisia helpommin. Vastikään aloittaneet tai organisaatiot, joissa toiminta on hiipumaan päin, saattavat kokea tulevaisuuden näkymät vaikeina. Tähän ratkaisuna näkisin tulevaisuusajattelun ja luovuuden. Vapaaehtoistoiminnan edustamat arvot ovat suomalaisille tärkeitä, mutta mukaan kutsumisen tapoja on tarpeen uudistaa.
Salmelan mukaan tulevaisuus avaa vapaaehtoisille uusia mahdollisuuksia, mutta se vaatii järjestöltä rohkeutta ja avoimuutta.
– On hyvä miettiä, miten toimintaa voi avata uusille toimijoille. Joskus järjestöjä vaivaa ajatusharha, että toiminta ei kiinnosta nuoria, vaikka tutkimusten mukaan nuoret ovat kaikista ikäryhmistä innokkaimpia tekemään vapaaehtoistyötä. Tärkeintä on, että nuoriin luotetaan ja että heitä halutaan kuunnella. Tästä aiheesta on tulossa Kansalaisareenalta vuodenvaihteessa myös käsikirja, Salmela vinkkaa.
Vapaaehtoisuudesta hyötyä avun saajalle ja antajalle
Vapaaehtoisuus tuo hyötyä paitsi avun saajalle myös sen antajalle. Salmela kertoo asiaa tutkitun mm. Vapaaehtoistyö.fi:n tuoreessa kyselyssä, johon tuli 1600 vastausta.
– Seuraamme kyselyllä vuosittain vapaaehtoistyön hyvinvointivaikutuksia tekijälleen, mutta myös epäkohtia. Moni vastaaja kertoo sosiaalisen elämänsä vilkastumisesta ja yksinäisyyden vähenemisestä. Sosiaaliset suhteet koetaan tärkeinä, vaikka vapaaehtoistöitä tehdään nykyään osittain etänä. Vapaaehtoistyöntekijät iloitsevat myös toiminnan merkityksellisyydestä ja vaikuttamismahdollisuuksista.
Salmelan mukaan vapaaehtoistoimintaan osallistuminen avaa myös mahdollisuuksia oppimiselle ja osaamisen lisäämiselle.
– Esimerkiksi nuoret, jotka eivät ole olleet vielä työelämässä, pääsevät tekemään uusia asioita ja kantamaan vastuuta. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen tuottaa myös positiivista ihmiskuvaa, kun näkee toisten tekevän hyvää. Filosofi Frank Martela on sanonut osuvasti, että hyvän tekeminen on ihmisen perustarve.
Hallituksen leikkauslinja kuormittaa vapaaehtoisia
Vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen liittyy myös uhkakuvia ja haasteita. Salmela sanoo, että hallituksen leikkauslinjalla saattaa olla erittäin ikäviä vaikutuksia vapaaehtoisten jaksamiseen ja kuormittumiseen.
– Suurin osa vapaaehtoistyöstä on ennaltaehkäisevää toimintaa esimerkiksi kulttuurin ja vertaistoiminnan parissa. Tämän toiminnan osalta leikkausten tulokset nähdään vasta viiveellä, kun toimintaa ei enää järjestetä. Osa tekee vapaaehtoistyötä kuitenkin todella vaikeassa asemassa olevien ihmisten parissa. Nämä vapaaehtoiset kuormittuvat, kun näkevät, mitä leikkauslinja aiheuttaa kohderyhmälle, koska tilanne on jo nyt se, että kaikkia ei pystytä aina auttamaan.
Salmela sanoo, että järjestöjen toimintaan liittyy myös sisäisiä uhkia, kuten uudistumisen pelkoa.
– Järjestössä voidaan ymmärtää tarve uudistua ja luopua vanhasta, mutta pelko voi estää viemästä muutosta eteenpäin. Pelon tilalle olisi hyvä löytää muutosluottamusta. Kannattaa hakeutua yhteistyöhön sellaisten toimijoiden kanssa, jotka ovat innoissaan muutoksesta ja näkevät tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Kansalaisareenaan voi aina olla yhteydessä, kun kaipaa sparrausta vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.
Monimuotoisuus ja saavutettavuus nousevina trendeinä vapaaehtoisuudessa
Salmelan mukaan järjestökentän kehityksessä on nähtävissä muutamia tärkeitä trendejä.
– Toiminta on monimuotoistumassa. SOSTEn tulevaisuusskenaarioiden mukaan järjestöt voivat antaa merkittävän panoksen eri kulttuuritaustaisten ihmisten ottamisessa mukaan aktiivisiksi yhteiskunnan toimijoiksi. Tämä tuo järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan uusia näkökulmia ja ajattelumalleja.
Salmela sanoo, että jatkossa tarvitaan myös monenlaista osaamista.
– Toiminta muuttuu ja näyttää erilaiselta. Myös saavutettavuus ja vastuullisuus nousevat esille. Nykyään tavataan ajatella, että kaikki ovat tervetulleita ja toiminta on esteetöntä, vaikka todellisuudessa esteitä on. Esteet tulee tehdä näkyväksi ja purkaa. Näin järjestökenttä voi vahvistaa rooliaan sellaisen yhteiskunnan rakentamisessa, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
Rohkeus ja uskallus siivittävät menestykseen
Salmela kannustaa vapaaehtoistoiminnan järjestäjiä kokeilemaan rohkeasti uutta. Myös osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa.
– Kannattaa katsoa esimerkiksi, millaisia koulutuksia ja julkaisuja Kansalaisareena tarjoaa. Osaamisen kehittäminen voi tuntua olevan loputon suo, mutta utelias ja avoin mieli vie pitkälle.
Jatkuva muutos voi olla joskus uuvuttavaa. Salmela rohkaisee vapaaehtoistoiminnan järjestäjiä keskittymään silloin perusasioihin – siihen, miksi toimintaa halutaan järjestää.
– Toimintaympäristön muutosten virran mukana ajelehtiminen vie voimat. Sen sijaan sen pohtiminen, mikä meille on kaikkein tärkeintä sekä tämän edistäminen pienillä ja suurilla teoilla palauttaa tunteen, että meillä on valtaa vaikuttaa tulevaisuuteen. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjillä on käsissään valtavan arvokkaat ainekset, joilla voimme yhdessä lisätä osallisuutta ja hyvinvointia yhteiskunnassa.
Lisätietoa aiheesta
- Tähjä, Mari & Wise, Anyara G. Tulevaisuuskatsaus 2023: Kohti tulevaisuuskestävämpää vapaaehtoistoimintaa. https://kansalaisareena.fi/hankkeet/ennakointi/tulevaisuuskatsaus-2023/
- Miten vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia? Puolitaival, Satu, Porthén, Anne & Salmela, Marjo. Opas vapaaehtoisten hyvinvointiin. Kansalaisareenan julkaisuja 2/2022. https://kansalaisareena.fi/opas-vapaaehtoisten-hyvinvointiin/miten-vapaaehtoistoiminta-luo-hyvinvointia/
- Aalto-Kallio Mervi, Mäkipää Erica, Kittilä Riitta & Inkinen Ari: Katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksiin. https://www.soste.fi/ajankohtaista/sosten-julkaisut/katsaus-sosiaali-ja-terveysjarjestojen-tulevaisuuksiin/
Teksti: Myra Magnusson
Kuva: Liisa Kontunen
