Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi juuri työllisyyskatsauksen, jonka mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli joulukuun lopussa yhteensä 321 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 24 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusia avoimia työpaikkoja oli 22 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Edelliskuusta työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 29 200:lla. Trendi on varsin huolestuttava, kun Petteri Orpon hallituksen tavoitteeksi asetettiin 100 000 uuden työpaikan luominen. (TEM: työllisyyskatsaus 12/ 2024)
Työllisyystilanteen vaikutukset Futurum-projektin toimintaan
Futurum-työllisyysprojektin asiakaskunnaksi määriteltiin espoolaiset työnhakijat, jotka tarvitsevat erityistä tukea työllistymisensä edistämisessä tai koulutuspolun löytämisessä. Projektissa on asiakkaita lähes kaikista ammattiryhmistä, mutta palvelu- ja myyntityöntekijöiden, asiantuntijoiden, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden osuus on varsin suuri. Juuri näissä ammattiryhmissä työttömien työnhakijoiden osuudet ovat kasvaneet voimakkaimmin. Projektiin ohjautuneiden työnhakijoiden asiakkuudet ovat pidentyneet huomattavasti ja haettavia, avoimia työpaikkoja on selvästi vähemmän. Projektissa on työnhakijoina nyt henkilöitä, joilla on jo takanaan vankkaa työhistoriaa, mutta myös vastavalmistuneita, joiden työura ei ole varsinaisesti vielä alkanutkaan.
Alan vaihto ja kouluttautuminen uusille aloille on tullut monelle pitkään työttömänä olleelle varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, kun aikaisemmat työt ovat vähentyneet tai hävinneet pysyvästi. Tämä ei sinänsä ole uutta, mutta uusia työllistymisnäkymiä tähyävät nyt myös +50-vuotiaat henkilöt, joiden koulutushalukkuus tai hakeutuminen uusille aloille ei ole ollut kovin suurta. Tässä voi olla toki osasyynä sekin, että työttömyysturvan säilyttääkseen pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olevien tulee osoittaa työnhakuaktiivisuuttaan osallistumalla (työllistymistä edistäviin) koulutuksiin ja työllistymistä edistäviin muihin palveluihin.
Myös oppisopimustyöpaikat ja harjoittelupaikat ovat vähentyneet aikaisemmista vuosista. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen, joten työnantajat eivät epävarmassa taloustilanteessa ole valmiita sitoutumaan palkkaamaan oppisopimusopiskelijoita ja oppisopimustyöpaikkoja on ollut vaikea löytää. Yritysten vähäisiä henkilöresursseja ei haluta sitoa harjoittelijoiden tai opiskelijoiden ohjaukseen. Oppisopimusopiskelijat jäivät ennen usein töihin siihen yritykseen, jossa tutkinto suoritettiin. Taantuman aikana tilanne on toinen; harva työnantajayritys kärsii tällä hetkellä työvoimapulasta ja toisaalta tulevaisuuden työvoimatarvetta on vaikeaa ennustaa.
Ilmoittelu avoimista työpaikoista vähenee
On yleisesti tiedossa, että vain murto-osa työtehtävistä ja työpaikoista laitetaan avoimeen ja julkiseen hakuun työnhakuportaaleihin. Yritykset käyttävätkin mm. omia hakukanaviaan uusien työntekijöiden palkkauksessa sikäli, kun työtä on tarjolla. Lisäksi tehdään oppilaitosyhteistyötä. Opiskelijoille tarjotaan harjoittelumahdollisuuksia, kesätöitä tai rekrytoidaan valmistuvia opiskelijoita. Monella alalla työpaikkoja ei laiteta enää pääsääntöisesti julkiseen hakuun. Tämä suuntaus on käynyt ilmi myös Futurum-projektin suorittamissa yrityshaastatteluissa, joissa yrittäjiltä on tiedusteltu mm. miten he rekrytoivat uusia työntekijöitään. Mieluiten haetaan työntekijöitä omista verkostoista tai sisäisten hakukanavien kautta. Monilla yrittäjillä on negatiivisia kokemuksia julkisista ja yksityisistä työvoimapalveluista. Tämä käy selville mm. metalliteollisuuden pienten- ja keskisuurten yritysten johdon yrityshaastatteluista. Rekrytointiprosessi voi olla aikaa vievä, raskas, kallis ja takeita sopivimman työntekijän löytymiseksi ei ole. Lisäksi työnantajia kuormittavat suuret työhakemusmäärät.
Piilotyöpaikat
Niin sanotut piilotyöpaikat ovat tulleet osaksi työmarkkinoita. Piilotyöpaikoilla tarkoitetaan työtehtäviä ja työpaikkoja, jotka eivät ole julkisesti haussa. Näiden työpaikkojen määrää on vaikea arvioida, mutta esimerkiksi Yleisen työttömyyskassan (YTK) jäsenille tehdyssä kyselyssä piilotyöpaikan oli saanut 68 % kyselyyn vastanneista (vastanneita 18 562). Valtaisa määrä työtilaisuuksista ja työpaikkoja jää siis julkisen työpaikkailmoittelun ulkopuolelle.
Näitä piilotyöpaikkoja kannattaa lähestyä ns. avoimella työhakemuksella. Avoimella työhakemuksella ilmaistaan kiinnostusta työnantajaa kohtaan ja tarjotaan omaa osaamista yritykselle, jolla ei ole työpaikkaa (julkisessa) haussa. Jos tällä kertaa työtehtäviä ei ole tarjolla, niitä saattaa kuitenkin avautua tulevaisuudessa. Näiden työpaikkojen löytämiseksi tarvitaan viitseliäisyyttä ja taustatyötä, kun yritysten taustoja pitäisi selvittää. Mitä yrityksessä oikeastaan tehdään, olisiko osaamisellani käyttöä yrityksessä ja ketä kannattaisi lähestyä avoimella hakemuksella? Työnantajat säilyttävät usein saamiaan hakemuksia tietyn ajan ja niihin on helppo palata, kun työtä on tarjolla.
Työnhaussa kannattaa siis hyödyntää kaikkia mahdollisia keinoja. Sosiaalinen media, avoimet hakemukset, mahdolliset omat verkostot ja avointen työpaikkojen systemaattinen seuranta ja hakeminen moninkertaistavat mahdollisuudet löytää työtä. Oma aktiivisuus ja rohkeus lähestyä työnantajia ovat nykyään työnhaussa ensiarvoisen tärkeitä työnhakutaitoja. Olipa haussa sitten nuoren ensimmäinen kesätyöpaikka tai vahvaa ammatillista osaamista vaativa asiantuntijatason tehtävä.
Jukka Rosenblad
projektipäällikkö
Futurum-projekti
Lisätietoa:
