Digitalisaatio kiihtyy – pysyvätkö järjestöt muutoksessa mukana?

Digitalisaatio muuttaa suomalaista yhteiskuntaa nopeammin kuin ehkä koskaan aiemmin. Viranomaisviestintää uudistava Digi ensin -hanke ja digitaalinen identiteettilompakko ovat esimerkkejä kehityksestä, joka muokkaa arjen peruspalveluja.

Samaan aikaan väestö ikääntyy, lukutaito heikkenee ja ihmisten digitaidoissa on suuria eroja. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia hankkia ja ylläpitää digitaalisessa ympäristössä tarvittavia laitteita ja tietoturvaohjelmistoja esimerkiksi taloudellisen tilanteen vuoksi. Osa pelkää jäävänsä digitalisaation vauhdissa jälkeen – syystäkin.

Digikehityksen kyydistä putoamisen uhka koskee myös osaa järjestöistä. Digisyrjäytymisen ehkäisy, tietoturva, saavutettavuus ja tekoälyn eettinen hyödyntäminen eivät ole vain teknisiä kysymyksiä – ne vaikuttavat järjestöjen ydintehtävään: ihmisten tavoittamiseen ja tukemiseen.

Digikehityksen kipupisteet järjestöissä

Järjestöissä kohdataan esimerkiksi seuraavanlaisia arjen tilanteita, joissa digikehitys kuormittaa:

• pienessä yhdistyksessä yksi ihminen vastaa niin verkkosivuista, jäsenrekisteristä kuin uutiskirjeistä
• vapaaehtoisvoimin toimivassa järjestössä ei ole aikaa selvittää, mitä tietosuoja tai saavutettavuus käytännössä tarkoittavat
• kyberturvallisuutta ei ole ehditty arvioida – vaikka yhä useampi palvelu sisältää jäsen- ja asiakastietoja

Sosten tekemän kyselytutkimuksen mukaan 62 % järjestöistä ei ollut tehnyt kyberuhkiin liittyvää riskienarviointia tai kyberturvallisuusstrategiaa (Soste 2024). Myös tietosuojan, saavutettavuuden ja tekoälyn eettisen käytön kysymykset nousevat esiin entistä useammin. Osaamisen vahvistaminen vaatii aikaa – ja aikaa ei usein yksinkertaisesti ole.

Kun tietoa ja osaamista jaetaan, kuorma kevenee

Moni järjestö kuuluu liittoon, kattojärjestöön tai verkostoon. Tämä on valtava voimavara. Kun osaamista ja käytännön vinkkejä jaetaan eri ihmisten ja organisaatioiden välillä, jokaisen ei tarvitse keksiä kaikkea itse.

Me HyTessä olemme järjestäneet mm. vertaisoppimiseen perustuvia tapaamisia, joissa eri teemoihin perehtyneet kollegat jakavat konkreettisia vinkkejä muille järjestöille. Myös tapahtumien osallistujat tuovat mukanaan arvokkaita kokemuksia ja vinkkejä. Palautteen perusteella tapaamiset ovat madaltaneet kynnystä tarttua esimerkiksi tekoälykokeiluihin käytännönläheisesti. Jatkamme näitä tilaisuuksia myös tänä vuonna. Seuraa HyTen tapahtumakalenteria ja tule mukaan oppimaan yhdessä:https://hyte.fi/tapahtumat/

Oppimisen paikkoja löytyy myös muualta:

• LähelläPro kokoaa järjestöalan tapahtumia ja koulutuksia: www.lahellapro.fi
  Lisää palveluun myös järjestösi omat ammattilaisille suunnatut infot ja koulutukset, joihin on mahdollista tulla mukaan.
• SaavutaÄly-hankkeen maksuttomat työpajat tarjoavat käytännön työkaluja mm. tekoälyn hyödyntämiseen saavutettavuuden parantamisessa. Tutustu SaavutaÄlyn työpajoihin ja tietoiskuihin: SaavutaÄly-hanke

Uudet digitaaliset mahdollisuudet järjestöjen hyödyksi

Digitalisaatio ei ole pelkkiä uhkia – se tuo myös paljon uusia mahdollisuuksia, joihin tarttumalla järjestöt voivat säästää aikaa siihen tärkeimpään, eli ihmisten kohtaamiseen.

Viime vuosina on kehitetty useita digitaalisia palveluita, jotka on suunniteltu nimenomaan järjestöjen tarpeisiin. Monet niistä siirtävät tiedot automaattisesti eri järjestelmiin, mikä vähentää manuaalista työtä ja parantaa tietoturvaa ja saavutettavuutta. Yksi hyvä esimerkki on Lähellä.fi, joka kokoaa hyvinvointia tukevat palvelut yhteen paikkaan.

Myös tekoälyratkaisut ovat yleistyneet niin huomaamattomasti, että käyttäjä tuskin tiedostaa käyttävänsä niitä. Aikaa vievät työvaiheet sujuvat nyt muutaman klikkauksen kautta. Esimerkiksi Canva Pron taustanpoisto automatisoi työn, joka aiemmin tehtiin käsin kuvankäsittelyohjelman lassotyökalulla – ja usein monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen.

Mihin järjestöjen kannattaa varautua tulevina vuosina?

Digitalisaatio kiihtyy edelleen. Lähivuosina yhä useampi peruspalvelu siirtyy digitaaliseen muotoon, ja tekoäly tulee olemaan osa lähes kaikkia arjen digipalveluita. Tämä vaikuttaa suoraan myös järjestötyöhön.

Siksi kannattaa panostaa ainakin näihin kolmeen asiaan:

1. Perusdigiturva kuntoon – edes kevyt riskienarviointi on parempi kuin ei mitään.
2. Vertaisoppiminen ja verkostot käyttöön – osaaminen vahvistuu nopeammin yhdessä.
3. Pienet digiloikat – kokeile palveluita, jotka säästävät aikaa ja automatisoivat työtä.
   
   

Digitalisaatioon ei tarvitse sopeutua yksin

Digitalisaatio haastaa järjestöjä, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuksia, jotka helpottavat arkea ja vapauttavat aikaa perustehtävään – ihmisten tukemiseen. Kun osaamista jaetaan, uusia työkaluja testataan ja digiturva laitetaan kuntoon pala kerrallaan, järjestöt pysyvät muutoksessa mukana.

Lisätietoa

• Digi ensin -hanke | Digi- ja väestötietovirasto
• Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko | Digi- ja väestötietovirasto
• Kysely: Monet sote-järjestöt hyödyntävät jo tekoälyä – sen turvallisuudesta toivotaan koulutusta – Soste
• HyTe ry:n tapahtumat
• SaavutaÄly-hanke
• LähelläPro– ja Lähellä.fi-palvelut

Teksti: Myra Magnusson
Blogin viimeistelyssä auttoi Copilot