KOTY nuorten verkosto (Espoo) kotoutuminen ja työllisyys
Nuorten kotoutumis- ja työllistymisasioiden (KOTY) verkosto on kokoontunut Espoossa jo yli vuosikymmenen ajan. Verkosto toimii yhteisenä foorumina julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kaikille monikulttuuristen nuorten parissa työskenteleville. Verkostossa voi vaihtaa ja tuottaa tietoa nuorten kotoutumiseen liittyen sekä edistää vuoropuhelua kotoutumisen toimijoiden kesken. Verkosto tarjoaa mahdollisuuden tutustua kotoutumisen parissa työskenteleviin eri toimijoihin sekä heidän työhönsä Espoon alueella.
KOTY verkoston synnyn taustalla on etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO, joka on valtioneuvoston asettama valtakunnallinen neuvoa antava asiantuntijaelin. Verkoston toiminnan suunnittelusta on vastannut Espoon kaupunki ja verkoston jäsenet. Vuonna 2023 toimintaa suunnittelee yhteistyössä Espoon kaupunki, Omnia sekä HyTe ry ja sen puheenjohtajana toimii Aura Tarjanne HyTe ry:stä sihteerinä Vaula Paunila Omniasta.
Julkinen ja järjestöt: tietoa jakamassa ja yhdessä oppimassa
KOTY-verkostoon kuuluu tällä hetkellä edustajia Espoon ja Kauniaisten kaupungeilta, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniasta sekä toimijoita järjestökentältä. Se kokoontuu muutaman kerran vuodessa käsittelemään kotoutumiseen liittyviä teemoja. Verkosto toimii kotoutumisasioiden parissa työskentelevien keskinäisen tiedottamisen, perehtymisen ja verkostoitumisen edistämiseksi. Tietoa ja kokemuksia on vaihdettu mm. monikulttuuristen nuorten koulutuksesta, työllisyydestä sekä hyvinvoinnista ja osallisuudesta.
KOTY-verkosto järjestää seminaarin 30.8., jossa teemana on monikulttuuristen nuorten mielenterveys ja yksinäisyys. Tarkoituksena on tarjota verkoston jäsenille työkaluja nuorten tukemiseen ja palveluiden kehittämiseen asiatuntijapuheenvuorojen, verkostoitumisen ja palveluprosessien yhteiskehittämisen työpajan avulla.
Nuorilla haasteita jo palvelupolun alussa
Alkuvuodesta ensimmäisessä verkostotapaamisessa koottiin näkökulmia teemoja ja ilmiöitä, joita kotoutujanuorten parissa työskentelevät ovat työssään havainneet.
Nuorisolle on suunnattu paljon palveluita, mutta ne ei tavoita kaikkia nuoria, erityisesti vieraskielisiä. Matalankynnyksen kohtaamispalvelua nuorille on taas tarjolla vähän, vaikka juuri sitä toivotaan paljon ja sille olisi tarvetta. Esiin nousi monenlaisia monikulttuuristen nuorten kohtaamia haasteita: kielitaito voi olla heikko, vaikka Suomessa on asuttu pitkään. Kielitaitopuutteet hankaloittavat tiedonsaantia tarjolla olevista palveluista ja kielikoulutuksesta on vaikea saada tietoa tai koulutuspaikat ovat täynnä. Tästä seuraa väärinymmärryksiä prosesseista, mm. koulumaailmasta ja koulutuspaikoista. Aina ei välttämättä ammattilaisillakaan ole tietoa, mitä kaikkea Espoossa olisi tarjolla.
Mielenterveyteen liittyvät huolet ovat nousseet erityisesti esiin. Palveluita tulisi tarjota matalalla kynnyksellä ja mielenterveyttä tukevaa toimintaa tulisi tehdä saavutettavammaksi. Osallisuus harrastustoiminnassa on myös merkittävä ennaltaehkäisevä toimenpide: sen avulla syntyisi kontakteja myös oman kieliyhteisön ulkopuolelle.
Työkenttä on siis laaja ja palvelupolut epäselvät nuorille. Tekemistä riittää jokaiselle nuorten parissa toimivalle. Vaikka toiminnan tai palvelun tavoitteena on usein kotoutuminen ja työllisyys, ne puolestaan luovat hyvinvointia ja osallisuutta. On kaikkien yhteinen etu toimia tehokkaasti näiden asioiden puolesta.
Verkostotoimijan terveisiä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön asiantuntija Maria Tiilikkala näkee, että läsnäolo KOTY-verkostossa on oleellisen tärkeää nimenomaan asiakastyötä maahanmuuttajanuorten kanssa tekeville. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueella KOTY on heille keskeisin yhteistoimintafoorumi. Yhdessä oppiminen, kokemusten vaihto ja ylipäätään tieto siitä mitä kaikkea palveluita ja toimintaa muilla, sekä järjestöillä että julkisen puolen toimijoilla on, on tärkeää. Jaettu tieto parantaa asiakastyötä tekevän mahdollisuutta ohjata maahanmuuttajanuori juuri sopivan toiminnan tai palvelun piiriin. Kun jaossa on niukkuutta, resurssien yhdistäminen tuo toimintaan lisää tehoa ja vaikuttavuutta. Myös ajankohtaisista aiheista ja uusista mahdollisesti haitallisista ilmiöistä voidaan keskustella verkostossa jo tuoreeltaan.
Järjestötoiminnasta hyvinvointia ja osallisuutta
Movement ry on pohtinut, miten he voisivat toiminnallaan tavoittaa mahdollisimman paljon monikulttuurisia nuoria ja tarjota heillä kohtaamista ja toimintaa matalalla kynnyksellä. Yaxye Mohamud Movementista kertoo, että ensimmäiset hetket nuoren kanssa ovat aina tutustumista ja nuoren mielenkiintojen kartoittamista. Niiden pohjalta nuorelle tarjotaan hänelle kiinnostavaa toimintaa. ”Ollaan tavoitettu nuoria, jotka eivät ole kokeneet esim. nuorisopalveluita omikseen. Toiminta ei aina ole se tärkeä juttu, vaan että välitetään nuoresta oikeasti ja että nuori kokee kuuluvansa johonkin.” Movementin kautta nuoret ovat päässeet tutustumaan nuorille suunnattuihin palveluihin ja tiloihin sekä saaneet mahdollisuuksia harrastuskokeiluihin.
Toiminnasta saadun palautteen perusteella nuoret kaipaavat vertaistukea ja samaistumista – se helpottaa osallistumista sekä auttaa sopeutumaan. Turvalliseksi koettu ilmapiiri ja ympäristö mahdollistavat Yaxyen kokemuksen mukaan nuoren voimaantumisen. Järjestössä on myös mahdollistettu nuorten työllistyminen sen toimintaan ja hakijoita on todella paljon. Nuoret ovat kokeneet toiminnan tutuksi ja merkitykselliseksi ja he ovat halunneet olla osa sen toteuttamista. Nuorilla on myös intoa kehittää toimintaa ja heidän aloitteestaan on suunniteltu järjestön tulevaisuutta.
Yaxye nostaa esiin, että suuri osa nuorista voi huonosti ja tämä näkyy oireiluna vapaa-ajalla, kotona ja koulussa. Nuorilla ei ole keinoja sanoittaa omia kokemuksiaan tai tunteitaan eikä aikuista, kenen kanssa niistä voisi puhua. Nuoret eivät tunnista mielenterveyden oireilua eivätkä tiedä, mitä ne johtuvat. Mm. kulttuurierot vaikuttavat siihen, koetaanko mielenterveysongelmat negatiivisina tai jopa tabuina. Nuori voi oireilla monella eri tavalla, esim. väkivallalla ja jos nuoreen ei saada yhteyttä tai häntä osata tukea haasteiden tunnistamisessa, monesti oireilu voi johtaa vakaviin seuraamuksiin ja toimenpiteisiin
Järjestön samaistuttavien aikuisten kanssa keskustellessa nuoren haasteet ovat nousseet esiin ja nuorta on tuettu tunnistamaan oireilun syyt, tarjottu tietoa tuesta ja heitä on voitu ohjata oikeisiin palveluihin. ”Erilaisuuden kokemus syntyy siinä vaiheessa, kun nuori luulee, että hänen tulisi olla vahvempi tai erilaisempi. Kun nuorelle osataan sanoittaa nuoren omilla sanoilla asioita, nuori huomaa, että haasteet ovat normaaleja ja niitä ilmenee muillakin yhteiskunnassa. Nuori ei koe enää olevansa heikommassa asemassa, vaan huomaa muillakin yhteiskunnassa olevan samoja haasteita.”
Aura Tarjanne
Meron Yohannes
Vivi Paljakka
