OM:n selvitys kuntien ja hyvinvointialueiden avustuksista järjestöille on julkaistu – kehitysehdotuksissa toivotaan prosessien selkiyttämistä ja yhtenäisempää tietoperustaa

Oikeusministeriö julkaisi 12.11.2025 selvityksen kuntien ja hyvinvointialueiden tuesta järjestöille ja säätiöille. Selvitys on osa kansalaisjärjestöstrategian toteuttamista.

Vuonna 2024 järjestöt ja säätiöt saivat kunnilta avustuksia 188,5 miljoonaa euroa ja hyvinvointialueilta 16,3 miljoonaa euroa. Tämä yli 200 miljoonan euron potti on merkittävä, ja sillä mahdollistetaan monenlaista asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa alueilla. Rahallisen avustamisen lisäksi julkinen sektori voi tarjota kolmannelle sektorille myös mm. maksuttomia tiloja, apua tapahtumien järjestämiseen tai asiantuntijatukea.

Kaivataan selkeämpää kokonaiskuvaa, määritelmien tarkentamista, prosessikehitystä ja tiedon avaamista

OM:n selvityksessä osoitetaan järjestöavustusprosessien erilaisuus ja avustustiedon laadun vaihtelu. On tietenkin tosi tärkeää, että avustuksia myönnetään ja niillä tuetun toiminnan tuloksellisuutta ja hyvinvointihyötyjä seurataan paikallisesti järjestöjen laatimissa raporteissa ja yhteisissä seurannoissa.

Olisi kuitenkin järkevää, että järjestöille ja säätiöille myönnettävistä avustuksista ja muusta tuesta saataisiin nykyistä selkeämpi kokonaiskuva myös mm. maakuntatasolla ja kansallisesti. Selvityksessä ehdotetaan mm. määritelmien tarkentamista, hakuprosessien ja -järjestelmien kehittämistä sekä avustusten tavoitteita ja myöntämisperusteita koskevan tiedon avaamista. Tämä helpottaisi kaikkien osapuolten työtä ja saattaisi myös edistää tarpeellisten painopisteiden valintaa sekä parantaa toiminnan vaikuttavuutta.

HyTe ry laati selvityksestä asiantuntijakommentin

OM:n selvityksen liitteenä on joukko asiantuntijakirjoituksia, joissa pohditaan selvityksen havaintoja ja huomioita eri näkökulmista. HyTe ry:n Milla Kajanne ja Aura Tarjanne kirjoittivat pyydetysti kommentin selvityksestä.

Olemme seuranneet ja sparranneet hyvinvointialueiden järjestöyhteistyöasioissa ja tarkastelleet hva-kunta-järjestöt-työnjakojen muodostumista sote-uudistukseen liittyen Uudellamaalla. Tällä hetkellä toimimme Länsi-Uudenmaan alueella LUVNin, alueen kuntien ja järjestöjen yhteisessä hankkeessa HyteData 2.0 – Vaikuttavuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien johtamiseen.

Kiitämme ansiokkaasta ja kiinnostavasta selvityksestä. Se tukee omia havaintojamme siitä, että olisi tarve selkiyttää kuntien ja hyvinvointialueiden rooleja järjestöjen tukemisessa toisiaan täydentäen mutta myös alueellisia, aihe- ja väestöryhmäkohtaisia katveita välttäen.

Alueelliset avustuskäytännöt ovat vielä melko kirjavia, ja myös viestintää järjestöjen suuntaan olisi hyvä selkeyttää ja ennakoittaa. Tunnistamme eri alueilla paljon myös hyviä käytäntöjä, pitkäjänteistä yhteistyötä ja monialaista kumppanuutta, josta olisi järkevää jakaa tietoa ja kokemuksia myös muiden opiksi. Toki järjestöyhteistyön parissa toimijat vaihtavat käytännön näkemyksiä ja esim. prosessitietoa säännöllisesti eri verkostoissa, mutta tätä tiedonvaihtoa voisi myös kansallisesti parantaa. Asia kytkeytyy myös keskusteluun järjestötoiminnan vaikuttavuudesta.

Pyrimme HyteData 2.0 -hankkeessa kehittämään Länsi-Uudenmaan alueen yhteistä tietoperustaa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kesken. Tämä edellyttää yhteisiä strategisia ja taktisia näkemyksiä, teknologisia innovaatioita ja tietosuojaselvityksiä mutta myös kulttuurin kehittämistä ja eri osapuolten osaamisen päivittämistä – yhteistä visiota siitä, miten voimme johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä nykyistä paremmin tiedolla ja yhteistyössä. Tähän yhteiseen tiedolla johtamiseen liittyy myös järjestötieto eli tieto järjestöistä, niiden toiminnasta, toimintojen tuloksista ja vaikutuksista sekä järjestöjen havainnoima hiljainen tieto ajankohtaisista ilmiöistä.

Selvityksen kommentissa nostimmekin esiin myös järjestöjen avustustoimintatietojen toisiokäytön. Näemme, että hyvinvointialueiden ja kuntien avustusprosesseissa kertyvää järjestötietoa kannattaisi hyödyntää muutenkin kuin sinänsä tärkeänä avustustoiminnan seuranta- ja arviointitietona.

Järjestöille olisi myös helpottavaa, jos alueiden käytännöt olisivat nykyistä yhdenmukaisempia. Yhdenmukaisemmista käytännöistä syntyisi yhdenmukaisempaa tietoa, jonka systemaattista toisiokäyttöä kannattaisi kehittää myös hyte-työn johtamisessa sekä sotepe-, sivistys- ja hyte-toimintojen kokonaisuuksien kehittämisessä.

Tutustu selvitykseen ja ota kantaa!

Muut selvitystä kommentoivat asiantuntijakirjoitukset tulivat Tampereen ja Helsingin kaupungilta, Kuntaliitosta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Olympiakomiteasta. Selvityksen tietolähteinä oli laaja otos kuntia, hyvinvointialueita, eri asiantuntijoita ja dokumentteja.

Suosittelemme järjestöavustustoiminnasta ja sen kehittämisestä kiinnostuneita tutustumaan oikeusministeriön selvitykseen! OM toivoo siitä myös keskustelua ja kerää palautetta verkkokyselyllä Otakantaa.fi-palvelussa 17.12.25 asti.

Selvitys kuntien ja hyvinvointialueiden avustuksista kansalaisjärjestöille on julkaistu – Valtioneuvosto