Turvallinen arki syntyy yhteistyöstä

Arjen turvallisuudessa ja onnettomuuksien ehkäisyssä tiedottaminen ja viestintä on erityisen tärkeää. Viestinnän avulla lisätään vuorovaikutusta asukkaiden kanssa ja saadaan palautetta, jonka avulla toimintatapoja voidaan kehittää ja edistää kaikkien turvallisuutta. Monikielisten asukkaiden tavoittamisessa yhteistyö järjestöjen kanssa on keskeisessä roolissa.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tekee suunnitelmallista työtä onnettomuuksien ehkäisemiseksi, ja yksi osa tätä kokonaisuutta on turvallisuusviestintä.  Järjestötoimijat tunnistetaan tärkeänä kumppanina, ja nyt erityisesti alueen monikielistä väestöä halutaan tavoittaa aiempaa tehokkaammin.

Kysyimme Pelastuslaitokselta, mitkä ovat tällä hetkellä tärkeitä aiheita, joista järjestöjen olisi hyvä välittää tietoa. Kysymyksiin vastasivat turvallisuusviestinnästä vastaava johtava palotarkastaja Katja Luoma ja viestintäpäällikkö Johanna Kojola.

Turvallisuus- ja varautumisviestintää monikielisesti

Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos haluaa löytää uusia tapoja tavoittaa asukkaita eri kieli- ja kulttuuritaustoista.  ”Uudellamaalla monikielinen väestö kasvaa nopeasti. Haluamme, että turvallisuus- ja nyt yhä tärkeämpi varautumisen viestintä tavoittaa kaikki asukkaat kieleen ja taustaan katsomatta”, kertoo viestintäpäällikkö Johanna Kojola.

Pelastuslaitoksella on jo valmiina tuoretta kodin paloturvallisuus -ohjemateriaalia kuudella kielellä – suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi, somaliksi ja venäjäksi. Lisäksi on tarjolla kuvallista materiaalia perheille, joiden lukutaito on rajallinen. Tavoitteena on myös kehittää viestintää yhteistyössä monikielisten yhteisöjen ja verkostojen kanssa sekä jakaa turvallisuusmateriaalia heidän omissa some-kanavissaan. ”Jatkossa voimme toimittaa myös uutiskirjeisiin kohdennettua turvallisuusviestintää esimerkiksi vuodenaikojen mukaan. Tästä voisi tulla säännöllinen käytäntö”, Kojola kertoo.  

Tämän hetken tärkeät viestit

Tämän hetken tärkeitä teemoja, joista esimerkiksi järjestöt voivat välittää tietoa jäsenilleen ja toimintaan osallistuville:

1. Turvallinen arki alkaa omasta kodista – varaudu häiriötilanteisiin ja ennaltaehkäise onnettomuuksia

Jokainen voi pienillä teoilla vahvistaa oman arjen turvallisuuttaan. Kodin paloturvallisuus ja omatoiminen varautuminen ovat tärkeitä osia huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä, muistuttaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.

2. Tiedätkö, mitä 72 tunnin varautuminen tarkoittaa?

Omatoiminen varautuminen tarkoittaa, että kotitaloudella on riittävät perustarvikkeet kolmeksi vuorokaudeksi – myös häiriötilanteissa, kuten vesi- tai sähkökatkoissa. ”Käytännössä tämä tarkoittaa vettä, elintarvikkeita ja muita välttämättömyystarvikkeita, kuten lääkkeitä ja paristokäyttöisiä valonlähteitä”, kertoo Luoma. Lisätietoa ja käytännön vinkkejä löytyy sivustolta 72h.fi.

3. Kodin paloturvallisuus alkaa arjen rutiineista

Pelastuslaitos painottaa kodin paloturvallisuuden merkitystä ja vaaranpaikkojen tunnistamista. Paloturvallisen toiminnan taidot karttuvat jo lapsena, kun asioita harjoitellaan yhdessä. On tärkeää opetella lasten kanssa, miten tulipalotilanteessa toimitaan ja miksi savu on vaarallista.

Erityisiä vaaranpaikkoja ovat:

• Keittiö – suuri osa kodin tulipaloista alkaa keittiöstä: liettä tulisi aina käyttää valvotusti. Alkusammutusvälineet tulee olla helposti saatavilla ja lähellä. Lieden ympärystä tulisi pitää vapaana tavaroista.
• Sähkölaitteet ja lataaminen: Sähkölaitteita kuten kännyköitä, tabletteja, skuutteja ja sähköpolkupyöriä tulee ladata vain valvotusti, yöksi niitä ei saa jättää itsekseen latautumaan. Eteisessä ei tule ladata skuutteja ja pyöriä – jos akut syttyvät, eteiseen voi tulla ainoalle kulkureitille tulipalo.
• Sauna: Saunaa ei tule käyttää vaatteiden ja tavaroiden säilytyspaikkana. Jos saunaa ei käytetä saunomiseen, tulisi sulakkeet ottaa pois käytöstä.
• Eteinen: Eteinen tulee pitää vapaana ylimääräisistä tavaroista – poistumisreitti tulipalotilanteessa on elintärkeä. Myös varatien, kuten parvekkeen oven edusta, tulee pitää kulkukelpoisena.

Lisäksi jokaisella olisi hyvä olla 112 Suomi -sovellus puhelimessa, jotta hätäpuhelun soittaminen ja sijainnin ilmoittaminen onnistuvat nopeasti.

4. Näkyvyys ja turvallisuus ulkona

Pimeään ja liukkaaseen vuodenaikaan liikkuminen edellyttää varovaisuutta. ”Heijastin moninkertaistaa näkyvyyden, ja sen käyttö ennaltaehkäisee tehokkaasti onnettomuuksia pimeällä”, Luoma painottaa. Talven lähestyessä pelastuslaitos muistuttaa myös jäiden vaaroista. Alkutalvesta jää on pitkään petollisen heikkoa, etenkin rantojen ja siltojen lähellä. Jäälle ei kannata mennä yksin – ja alkutalvesta on parasta välttää jäälle menoa kokonaan. Mukana tulisi olla myös ladattu kännykkä vesitiiviissä pussissa, naskalit ja esim. heittoköysi siltä varalta, että vajoaa jäihin. Näin kaveri pystyy köyden avulla vetämään takaisin jäälle.

Järjestöissä tunnistetaan tarpeita ja yhteistyön paikkoja

Järjestöillä on tärkeä rooli asukkaiden ja yhteisöjen tavoittamisessa sekä tiedon välittämisessä eri ryhmille.  Yhtenä esimerkkinä, kuinka oikea kohderyhmä voidaan tavoittaa, poimimme Lohjan Monitoimikeskukseen kertyneen asiantuntijuuden. Lohjan Monitoimikeskus on yhdistys, joka edistää kotoutumista, työllistymistä ja monikulttuurista kohtaamista tarjoamalla matalan kynnyksen toimintaa niin maahanmuuttajille kuin suomalaisillekin.

Lohjan Monitoimikeskuksen johtajalle Arto Halmeelle on työnsä kautta kertynyt kokemusta ja tietoa alueen maahanmuuttajien arjesta, tarpeista sekä keinoista välittää heille tietoa. Karttuneen tiedon pohjalta Arto on tunnistanut yhteistyön tarpeita esimerkiksi maahanmuuttajien uimaturvallisuuteen liittyen. Hän on saattanut yhteen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n (SUH), Lohjan liikuntakeskuksen ja Virkistysuimala Neidonkeitaan. Lisäksi hän toi yhteen Lohjan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelijoita SUH:n toimijoiden kanssa. Yhteistyön tuloksena vesiturvallisuutta saatiin osaksi julkisia palveluja.

”Oma roolini on vahvasti saattaa yhteen eri alojen asiantuntijoita, kuten näissä tapauksissa.” Arto kertoo. ”Käytännössä hyppään sivuun, kun ensimmäinen yhteinen tapaaminen on saatu sovittua ja tästä eteenpäin he jatkavat keskenään. Tämä malli toimii hyvin ja voin rehellisesti sanoa, että melko suuri joukko on löytäneet toisensa juuri näin.” Arton käynnistämät yhteistyöt ovat johtaneet konkreettisiin tuloksiin: toimijat ovat tavoittaneet oikeat ihmiset ja edistäneet maahanmuuttajien turvallisuutta arjessa.

Turvallinen arki syntyy yhteistyöstä ja pienistä teoista – jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, että yhteisömme on valmiimpi ja turvallisempi.

Lisätietoa ja materiaalia:

• Pelastustoimi.fi – osiot Koti ja arki, Varautuminen
• 72h.fi – omaehtoisen varautumisen opas
• SPEK.fi – turvallisuusmateriaalia ja kampanjoita
• Uudenmaan Pelastusliitto – Lapsille ja kouluille suunnattua turvallisuusopetusta
• 112 Suomi -sovellus

Pelastuslaitoksen yhteystiedot (sähköpostitse @luvn.fi):
Katja Luoma, johtava palotarkastaja, turvallisuusviestintä
Johanna Kojola, viestintäpäällikkö (some-asiat)