Työllisyysasiat siirtyivät vuoden 2025 alussa kunnan tai kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle. Kunnat ja kuntien muodostamat työllisyysalueet järjestävät jatkossa työvoima- ja kotoutumispalvelut, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin vastaavat palvelut ja alueellisen elinvoiman vahvistamisen. Ajatuksena työ- ja elinkeinoministeriön mukaan: ”Työvoimapalvelut toteutetaan jatkossa lähempänä asiakkaita ja niillä pyritään vastaamaan alueellisiin tarpeisiin.”
Uudistuksella tavoitellaan ennen kaikkea työllisyyden kasvua, kun palvelut vastaavat paikallisesti sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaiden tarpeisiin. Alueellisen elinvoiman tukemiseksi tavoitellaan kuntien, yritysten ja työnantajien ja muiden toimijoiden tiivistä yhteistyötä.
Vuoden 2025 alussa astui voimaan myös uusi kotoutumislaki, jonka myötä kunnille tuli kokonaisvastuu myös kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumispalvelut ovat maahanmuuttajille suunnattuja palveluja, joilla edistetään heidän kotoutumistaan Suomeen. Tässäkin työllisyyden edistämisellä on vahva rooli.
Työllistämisestä paljon vastuuta kunnille
Espoossa muutos tarkoittaa mm. sitä, että Espoon ja Kauniaisten muodostaman työllisyysalueen vastuulla on nyt yli 16 000 työnhakijaa, joista lähes puolet on maahanmuuttajataustaisia. Lisäksi tulisi myös tukea yrittäjien mahdollisuutta työllistää ja toisaalta turvata yrityksille osaavan työvoiman saatavuus. Kunnat tarjoavat tai osallistuvat muullakin tavoin työllistämistä edistävien palveluiden tuottamiseen työnhakijoille ja kuntalaisille. Esimerkkeinä näistä välityömarkkinoiden palveluista mainittakoon vaikkapa nuorten ja aikuisten työpajatoiminta, palkkatukityöt kuntien omilla toimialoilla, työkokeilut, erilaiset työllisyyshankkeet- ja projektit, kierrätyksen parissa tapahtuva työllistämistoiminta, osaamisen kehittäminen yms. Kunnille on kuulunut myös kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen.
Yksi merkittävä kysymys koskee kuntien taloudellista vastuuta työttömyyden (etuus)kuluista. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa niin sanottu työmarkkinatuen kuntaosuus eli ”sakkomaksu”. Valtio rahoittaa työmarkkinatuen kokonaan sen maksuerän loppuun, jonka aikana henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yhteensä 300 päivää. Sen jälkeen valtio ja työmarkkinatuen saajan kotikunta rahoittavat työttömyyden ajalta maksetun työmarkkinatuen puoliksi sen maksuerän loppuun, jonka aikana henkilölle on maksettu työmarkkinatukea 1 000 päivää. Sen jälkeen kotikunnan rahoitusosuus suurenee 70 %:iin. Tämä esimerkkinä velvoitteesta, joka olisi nykyisten ja tulevien kuntapäättäjien hyvä tiedostaa. Vastaavathan he kunnan/ kaupungin talousarviosta ja taloussuunnittelusta.
Työttömyyden hoidosta muodostuvat (lakisääteiset)kustannukset muodostuvat isoissa kunnissa varsin merkittäviksi kulueriksi. Työmarkkinatuen lisäksi tulevat muut tulonsiirrot, joita kunnat rahoittavat. Toki vaikkapa sakkomaksuja voi osin välttää tehokkailla työllistämistoimilla.
Kuntapäättäjiltä toivotaan työllistämiseen liittyvää osaamista
Huhtikuussa pidetään kunta- ja aluevaalit. Olisi tärkeää, että nyt kun kuntien vastuulle on siirtynyt koko työllistämistoiminta, niin kuntapäättäjissä tai heiksi pyrkivissä olisi myös työllisyysasioihin perehtyneitä henkilöitä. Työllisyyden edistäminen ja työllisyysasiat tulisi kirjata vahvemmin esimerkiksi puolueiden vaaliohjelmiin. Määräaikaiset työsuhteet, muutosneuvottelut, uudelleen kouluttautuminen tai vaikka alanvaihto koskevat nyt taantuma-aikana suurta joukkoa kuntalaisia. Vaikka työllisyysasioita hoitavat kunnissa jatkossakin työllistämisen asiantuntijat, olisi toivottavaa, että kuntapäättäjissä olisi jatkossa(kin) tämän alan asiantuntijoita, kuten on ollut muissakin kuntien järjestämisvastuun alaisissa kysymyksissä. Olisi toivottavaa, että kunnissa päästäisiin työttömyyden hoidosta työllisyyden edistämiseen.
Jukka Rosenblad
projektipäällikkö
FUTURUM-projekti
