Länsi-Uudellamaalla käynnistyy hanke nimeltä HyteData 2.0 – Vaikuttavuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien johtamiseen. Sen vahvuuksia tärkeän aiheen ohessa on hyvinvointialueen levyiset hartiat ja laaja osallistujajoukko: Espoon johtamassa hankkeessa on mukana alueen 9 muutakin kuntaa, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, HUS-yhtymä sekä osatoteuttajana ja yhteistyökumppanina alueen verkostojärjestö HyTe ry.
HyTe ry:n tehtäviä hankkeessa 1.4.2025−31.10.2026 on mm. kartoittaa ja määritellä hankkeen kannalta relevanttia ”järjestötietoa” ja selvittää sen hyödyntämisen mahdollisuuksia niin kansallisia ja alueellisia toimijoita haastatellen kuin myös alueen järjestöjä osallistaen ja opastaen. Hankkeessa pyritään kartoittamaan keskeisiä tietolähteitä ja tuomaan myös järjestöjen tietoja yhteiseen hyte-raportin näkymään, jota käytetään johtamisen ja päätöksenteon tukena.
Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta 2025−2026. Määrärahan käyttösuunnitelmaehdotuksessa (s. 13) THL kuvailee, että hanke on kunnianhimoinen ja tuottanee myös kansallisesti kiinnostavaa uutta tietoa.
Hankkeen neljä tavoitetta hyte-tietopohjasta hyte-johtamiseen
HyteData 2.0 -hankkeella on neljä päätavoitetta:
1. Alueellinen hyte-tietopohja on laajentunut ja sitä tukee laadukas hyte-raportti
2. Hyte-tietoa hyödynnetään strategisen ja taktisen tason johdon päätöksenteossa
3. Organisaatio- ja toimialarajat ylittävien data-analyysien toteuttamisen osaamistasoa on nostettu
4. Alueellinen hyte-johtaminen ja hyte-yhteistyö toimii paremmin yhteen strategisen johtamisen kanssa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sen ilmiöt ovat organisaatiorajat ylittäviä. Hyte-toimintakin usein hyötyy eri toimijoiden yhteistyöstä sekä myös eri toimijoiden tietojen hyödyntämisestä tekemisen tueksi, vaikutusten ja vaikuttavuuden osoittamiseksi sekä johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Tarkoitus on, että pystytään paremmin ja yhdessä edistämään alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, hyvää elämää ja pärjäämistä.
Nykyhanketta edeltäneessä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Länsi-Uudenmaan kuntien HyteData 1.0 -työstössä fokuksena oli yhtenäistää alueen hyte-tiedolla johtamista ja pystyä käyttämään siihen tietoja eri rekistereistä yhteisillä työkaluilla. Keskeisenä tuotoksena kuvattiin yhteistä tietopohjaa sekä laadittiin yhteistyösuunnitelma ja prosessi hyvinvointikertomustyöhön. Toisena tuotoksena oli data-analyysiprosesseja tukeva käsikirja.
Todettiin, että vaikka sote-järjestämislaki velvoittaa alueelliseen hyte-yhteistyöhön, substanssilakien määrittämä tietojen salassapito estää hyte-tietojen yhdistelyä. HyteData 2.0 -hankkeessa onkin tarkoitus myös pohtia ja selvittää toisiolain alaisten tietojen hyödyntämistä tietojohtamisessa käytännön tasolla – tietenkin lain ja asetusten puitteissa. Alueellista hyte-tietopohjaa pyritään hankkeessa laajentamaan, jotta saadaan nykyistä monipuolisempaa ja ajallisia muutoksia kuvaavaa tietoa eri väestöryhmien hyvinvoinnista eri alueilla. THL:n vähimmäistietosisällöt ovat tärkeä perusta, mutta niiden lisäksi halutaan alueellisten painopistealueiden tilastotasoista palvelu- ja asiakastietoa kunnista, hyvinvointialueelta – ja mahdollisesti järjestöistä.
Mitä käyttötarkoituksia tunnistamme?
Jotta tällaiseen uuteen hyte-tietopohjaan päästään, on tärkeää kuulla ja osallistaa johtoa ja asiantuntijoita: Millaista hyte-tietoa he käyttävät nyt ja millaista hyte-tietoa he haluaisivat käyttää? Mitä tietotarpeita he tunnistavat nyt ja ennakoivat lähitulevaisuuteen? On turha kerätä tietoja ja laatia raportteja, jos niitä ei hyödynnetä.
Toisaalta on myös ideoitava käyttötarkoituksia: Millaista dataa tarvittaisiin esimerkiksi siihen, että tietojohtamisen avulla voitaisiin edistää maahanmuuttajataustaisten nuorten yhdenvertaisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan? Tai millaisen datan avulla voitaisiin ylläpitää ja tukea ikääntyneiden toimintakykyä? Hankkeessa tullaan hyödyntämään mm. palvelumuotoilun menetelmiä konkreettisten käyttötapausten kuvaamiseksi.
HyteData 2.0 -hankkeessa pyritään myös parantamaan kyvykkyyksiä erilaisen hyte-tiedon hyödyntämiseen ja tiedolla johtamiseen sekä yhteisen hyte-tiedolla johtamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen tulee olemaan tärkeää.
Tietojohtamisessa voidaan erotella erilaista aikaa tarvitsevia tiedon hyödyntämisen muotoja: tietoa nopean päätöksenteon tueksi, jatkuvan raportoinnin ja päätöksenteon tarkoituksia sekä tutkimustietoa ilmiöiden ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseksi. HyteData 2.0:n painopiste on keskimmäisessä: aikaansaada hyte-johtamista tukeva taktisen ja strategisen tason tietopohja, jota käytetään aktiivisesti. Se toki voi tukea arkista päivittäisjohtamista tai tarjota aineksia myös pitkäjänteiseen tutkimustyöhön.
Milla Kajanne on hankkeen yhteyshenkilö HyTe ry:ssä ja järjestöjen suuntaan
Milla Kajanne aloittaa 1.4.2025 työt projektipäällikkönä HyteData 2.0 -hankkeessa HyTe ry:ssä, jossa hän on toiminut järjestöasiantuntijana syksystä 2022. Milla on toiminut sote-alalla vuodesta 2010.
”Hyppäsin vajaat 3 vuotta sitten yritysmaailmasta sote-uudistuksen keskiöön ja järjestöjen ja julkisen yhteistyöhön, mikä on ollut erittäin mielenkiintoista. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusasiat ovat sydäntäni lähellä. Työ ja vapaa limittyvät, sillä yksi harrastukseni on toimiminen Vaikuttavuusseurassa. Olemme muun muassa toteuttaneet sosiaali- ja terveydenhuollon Hukkajahteja. Sote-ammattilaisia pyydettiin ilmiantamaan vähähyötyisiä tai hyödyttömiä ”hukkia” omasta työympäristöstään ja ehdottamaan, miten olisi järkevämpi toimia. Sadoissa saaduissa ehdotuksissa on ollut mm. mekaanisia reseptien uusimisia ja ammattilaisten huonosta työnjaosta johtuvia päällekkäisyyksiä.”
”Näen, että yksi hukka on myös se, että emme riittävästi hyödynnä sitä tietoa, mitä kerätään – muun muassa järjestöjen toiminnasta ja toiminnan hyödyistä kohderyhmilleen. Tai että arvioimme pistemäisesti eri tekemisten vaikutuksia – huomioimatta koko systeemiä ja kaikkia osasia asiakkaan palvelupolussa.”
”Toivon ja uskon, että yhteistyöllä järjestöjen ja julkisen kesken mm. hyte-tiedolla johtamista kehittämällä voisimme valottaa tästä järjestöjenkin tekemästä hyte-työstä jotain sellaista uutta, mitä emme nyt oikein näe. Aika vähän tästä järjestötoiminnasta kertyvää ja järjestöjenkin kuitenkin säännöllisesti raportoimaa tietoa tällä hetkellä hyödynnetään esim. kuntien ja hyvinvointialueiden hyte-johtamisessa. Järjestöt tekevät alueilla tärkeää ja monipuolista työtä, ja järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen olisi jatkossakin tärkeää. Pyrin HyteData 2.0 -hanketyössäni myös tekemään järjestötyötä näkyvämmäksi ja tutummaksi hankkeen muille osapuolille.”
Länsi-Uudellamaalla hyvää ja kehittyvää yhteistä hyte-tekemistä
Milla toimii hankkeen työnyrkissä tai ydinryhmässä yhdessä Espoon kaupungin Wilhelmiina Griepin ja LUVNin Jenni Björkstenin kanssa edustaen järjestönäkökulmaa. Ydinryhmän lisäksi hankkeessa tulee toimimaan useita erilaisia työryhmiä ja ohjausryhmä, joka koostuu alueen 10 kunnan, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HyTe ry:n edustajista. Hankkeen vetovastuu on Espoolla; vastuujohtaja on Espoon digipalvelujen kehittämisjohtaja Piia Wollsten, ja Wilhelmiina toimii koko hankkeen vastuullisena projektipäällikkönä.
”On hauska aloittaa hankkeessa, jonka hakemusta olin itsekin kirjoittamassa keväällä 2024. Panostimme hakemuksen tekoon, ja sitä edelsi aiempi yhteistyö hyvinvointialueen ja kuntien kesken. Olin tuossa nykyhanketta edeltävässä HyteData 1.0:ssa ajoittain kuulolla ja seurasin, miten hyvinvointialue ja kunnat kehittivät hyte-tietojohtamisen perustaa. Näin, että jossain kohden on tärkeää saada myös järjestöt mukaan, kun lakisääteisesti kuitenkin sekä hyvinvointialue että kunnat tekevät järjestöyhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä”, Milla kertoo.
”Tutustuin alueen toimijoihin aiemmassa työssäni, valtakunnallisessa Järjestöjen sote-muutostuki -hankkeessa, jossa edistin Uudenmaan hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyötä. Länsi-Uusimaa tuli järjestöyhteistyössä hieman jälkijunassa. Sinne ollaan esimerkiksi vasta nyt käynnistämässä järjestöneuvottelukuntaa (jäsenhaku 31.3. asti) – josta kyllä saataneen tänä keväänä 2025 järjestöjen teemaverkostoja kokoava ja järjestöjen näkemyksiä yhdistävä yhteistyöelin sekä hyvinvointialueen järjestökumppani – mahdollisesti myös tiedolla johtamisessa.”
”Länsi-Uudenmaan alueen hyte-työn vahvuuksina näen mm. proaktiivisen, yhteisöllisen ja ketterästi hyviä käytäntöjä jakavan LU-hyte-verkoston, runsaasti aktiivisia järjestöjä ja niiden uudistuvia yhteistyörakenteita sekä yhteisen tahtotilan tehdä hyvin ja asiakaslähtöisesti. Ajat ovat kaikille haastavat, mutta ei jäädä voivottelemaan vaan pyritään ratkaisemaan haasteita yhdessä.”
HyteData 2.0:sta tullaan kertomaan matkan varrella – ja saa kysyä!
Järjestötiedon lähteinä voisi olla mm. Lähellä.fi-tietokanta tai STEAn tietopohja, mitä tullaan selvittämään asianomistajien kanssa. Datan laatu on saatavuuden ohessa olennainen asia. Tietolähteiden kartoituksen rinnalla tärkeää on myös uusien toimintatapojen luominen toimijoiden väliseen yhteistyöhön. HyTe ry on ollut mukana järjestöjen ja julkisen yhteistyön edistämisessä jo 20 vuotta, mihin on liittynyt mm. tiedolla johtamista. HyTe ry:n ja sen verkostojen osaamista ja kokemuksia tultaneenkin myös hyödyntämään hankkeessa. HyteData 2.0 -hankkeen etenemisestä tullaan kertomaan mm. HyTe ry:n verkkosivuilla ja uutiskirjeessä sekä päävastuutaho Espoon ja muiden toimijoiden viestintäkanavissa.
”Yksi hanke on toki vain yksi hanke. Mutta uskon, että kun olemme järjestöinä mukana samassa kehittämisessä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa, voimme saada aikaan uudenlaisia asioita – erilaisia kuin saisimme yksin, tai siis pelkästään järjestöjen kesken”, Milla korostaa.
Milla Kajanne
projektipäällikkö, HyteData 2.0 -hanke (1.4.2025 alkaen), HyTe ry
milla.kajanne@hyte.fi, p. 050 3729 162
