Sairaalassa koordinoidun järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan eli OLKA-toiminnan yksi tärkeimmistä osa-alueista ovat vapaaehtoiset. Sairaalassa toimiakseen vapaaehtoiseksi haluavan henkilön tulee käydä tarkkaan hiottu OLKAn vapaaehtoisen polku, jonka sujuvuudesta pääkaupunkiseudulla vastaavat koordinaattorit HyTe ry:stä sekä HUSista. Vapaaehtoiset saavat kysytyn palautteen perusteella toiminnastaan auttamisen iloa ja se koetaan merkitykselliseksi; vapaaehtoistoiminnan paikkana OLKA-toiminta sai vuonna 2025 suositteluindeksillä (NPS) mitattuna huippupistemäärän 94 (n = 87 henkilöä). Osalle toiminta osoittautuu kuitenkin itselle sopimattomaksi, minkä vuoksi säännöllinen uusien vapaaehtoisten rekrytointi on tärkeää. Mitä OLKA-toiminnan vapaaehtoisen polkuun siis kuuluu, mitä vapaaehtoisena toimiminen vaatii ja miksi uusia vapaaehtoisia tarvitaan jatkuvasti lisää?
Vapaaehtoisen polku alkaa kiinnostuksesta
OLKA-valmennuksia järjestetään pääkaupunkiseudulla viisi kertaa vuodessa. Haku valmennuksiin tapahtuu sähköisellä lomakkeella. OLKA-valmennukseen osallistuminen ei vielä edellytä toimintaan osallistumista; valmennukseen voi vaan tulla kuulolle ja kartoittaa vaihtoehtoja. 4 tunnin valmennuksessa osallistuja saa tietoa HUSista organisaationa, tutustuu sairaalaympäristöön sekä sairaalahygieniaan ja käy läpi OLKA-toiminnan perusteet ja vapaaehtoistoiminnan sisällön.
Valmennuksen jälkeen vapaaehtoinen haastatellaan ja samalla keskustellaan, miksi haastateltava haluaa vapaaehtoiseksi ja mikä vapaaehtoistehtävä kiinnostaa. Vapaaehtoiset allekirjoittavat vapaaehtoisena toimimisen sopimuksen lisäksi salassapito- ja tietosuojasitoumuksen sekä sitoutuvat noudattamaan voimassa olevia tartuntatauti- ja sairaalahygieniaohjeita. Aula-avustajana, juttukaverina ja leikkikaverina toimimiseen riittää OLKA-valmennus, vertaistukijana ja saattohoidon tukihenkilönä toimivalta vapaaehtoiselta edellytetään lisävalmennus. Tämän lisäksi OLKAn käytäntöihin kuuluu, että ensimmäinen vapaaehtoisvuoro tehdään yhdessä jonkun jo toiminnassa mukana olevan vapaaehtoisen eli mentorin kanssa. Vuonna 2025 valmennukseen osallistuneista mentorivuoron tehneitä oli 87 %. Jokaisen uuden vapaaehtoisen taustalla on iso määrä työntekijöiden tekemää koordinointi-, koulutus- ja tukityötä.
Missä vapaaehtoisten ”hävikin paikat” sijaitsevat?
Vapaaehtoistoimintaan kuuluu vapaus lopettaa toiminnassa, kun itsestä siltä tuntuu. Tästä huolimatta vapaaehtoistoiminnassa puhutaan harvoin ”hävikistä”, vaikka se on ilmiönä hyvin tavallinen. Hävikillä tarkoitetaan sitä, että ihmisiä poistuu vapaaehtoisen polulta eri vaiheissa. Ensimmäinen hävikin paikka syntyy jo kiinnostuksen ja valmennuksen välillä. Kaikki kiinnostuneet eivät löydä aikaa koulutukseen tai heidän elämäntilanteensa muuttuu ennen valmennuksen ajankohtaa.
Toinen lopettamisen paikka on valmennuksen, mentorivuoron tai ensimmäisen itsenäisen vuoron jälkeen. Osa tehtäviin hakeutuneista huomaa, ettei sairaalaympäristö tai juuri kyseinen vapaaehtoistehtävä tunnukaan omalta. Vapaaehtoisen odotukset toiminnasta voivat olla erilaisia kuin tehtävien todellinen luonne. Toiminta sairaalaympäristössä on erittäin itsenäistä, mikä vaatii tekijältään muun muassa oma-aloitteisuutta, rohkeutta ja tilanneherkkyyttä.
Toiminnan aikainen lopettaminen on yksilöllistä, mutta tavallista. OLKAan vapaaehtoiseksi hakeutuvat nuoret henkilöt ovat herkempiä lopettamaan elämäntilanteen vaihtelevuuden, kuten työ- tai opiskelupaikan, vuoksi ja he eivät usein tästä syystä ole toiminnassa mukana kovin pitkään. Nuorilla henkilöillä voi olla valmis suunnitelma tehdä vapaaehtoistehtävää vain välivuoden ajan. Vastaavasti iäkkäämmillä vapaaehtoisilla haasteena voi olla oman terveydentilan muutokset, jotka saattavat pakottaa lopettamaan toiminnan. Erilaiset elämäntilanteiden muutokset vaikuttavat siihen, että vapaaehtoistehtävälle ei jää aikaa ja energiaa. Onkin erityisen tärkeää, että vapaaehtoinen kuulostelee omaa jaksamistaan herkällä korvalla. Tällöin koordinaattorin tuki on usein paikallaan, ohjaten vapaaehtoista lempeästi pitämään taukoa tai vaihtamaan tarvittaessa tehtävää. Tehtävässä lopettaminen ei kuitenkaan tarkoita epäonnistumista vaan toiminta elää ihmisten elämäntilanteiden mukana.
Miksi vapaaehtoisia täytyy valmentaa säännöllisesti ja kuinka pitkään vapaaehtoiset ovat mukana toiminnassa?
Vapaaehtoisten vaihtuvuuden ollessa luonnollinen osa OLKA-toimintaa, uusia vapaaehtoisia tarvitaan säännöllisesti korvaamaan pois jääviä. Samalla mukana oleville vapaaehtoisille tarjotaan lisäkoulutusta, työnohjausta ja tukea, joka on tärkeää sekä laadukkaan vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä että vapaaehtoisen hyvinvoinnin kannalta. Vapaaehtoinen jaksaa tehtävässään paremmin, kun hän kokee olevansa osa yhteisöä ja saavansa tukea tehtävänsä hoitamiseen.
Pk-seudun OLKA-toiminnassa olevien vapaaehtoisten aika toiminnassa vaihtelee suuresti. Aktiivisia vapaaehtoisia on toiminnassa mukana vuosittain n. 100. Osa on ollut mukana toiminnan alusta alkaen säännöllisesti 13 vuotta ja osa tekee edellä mainittujen syiden vuoksi vain yhden vuoron. Tämä kuvastaa tutkimusten valossa vapaaehtoiskenttää laajemminkin. Nykyään yhä useampi haluaa osallistua merkitykselliseen toimintaan joustavasti, omien voimavarojensa mukaan, tai vain kertaluontoisesti.
OLKA-toiminnan sairaalavapaaehtoiset kokevat sairaalan mielenkiintoisena toimintaympäristönä. Osalla OLKAn vapaaehtoisista on itsellään kokemusta sairaaloista esimerkiksi omien tai läheisten hoitojen vuoksi, osa taas ei ole koskaan asioinut sairaalassa. Toiminta sopii toisille hyvin ja toiset huomaavat sen olevan itselle ”vääränlaista”. Tärkeintä on se, että jokainen halukas löytää mieleisensä tehtävän, jota voi tehdä omilla ehdoillaan.
Lue lisää ja hae mukaan OLKA-toimintaan täältä!
Kirjoittanut: Tuija Laine ja Tanja Varpalahti, vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit, HyTe ry / pääkaupunkiseudun OLKA-toiminta
