Muunkielisille toimintaa tarjoavat järjestöt tukevat asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja kotoutumista ja lisäävät näin arjen turvallisuutta. Järjestötoiminnalla on monta roolia myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta – järjestöt luovat turvaverkkoa mahdollisiin kriisitilanteisiin ja lujittavat yhteisöjen kriisinkestävyyttä. Ne myös tuottavat ajankohtaista tilannekuvaa ruohonjuuritasolta ja näkökulmia, jotka eivät muuten nousisi esiin.
Eriarvoisuuden lisääntyessä yhteiskunnassa on keskityttävä vahvistamaan ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Eriarvoisuuden kokemukset vähentävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sen kautta yhteisöjen ja lopulta koko yhteiskunnan turvallisuutta. Jo arjen pienillä kohtaamisilla voidaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen, mutta varsinkin koordinoidun järjestötoiminnan merkitys voi olla hyvinkin suuri.
Järjestötoiminta tuottaa turvallisuutta
Järjestöjen tarjoamilla matalan kynnyksen palveluilla voidaan vaikuttaa asukkaiden yhdenvertaisuuteen ja parantaa osallisuuden kokemusta. Muunkielisten järjestöjen toiminnalla voidaan pienentää väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja: järjestöjen piirissä on mahdollisuus osallistua, harrastaa ja tavata muita ihmisiä. Ne tukevat elintapamuutoksissa ja tarjoavat palveluohjausta, kriisiapua sekä vertaistukea vakavasti sairastuneille tai arjen haasteissa kamppaileville. Moni löytää järjestöistä kanavan auttaa muita vapaaehtoisena ja saada siten mielekästä sisältöä elämäänsä.
Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry toimii aktiivisesti Espoossa lisätäkseen monikulttuuristen perheiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia hyvinvoinnin tukemiseksi. Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:n toiminnan keskiössä on myös turvallisuus ja kohtaaminen:
”Turvallisuus rakentuu tutustumalla toisiin avoimin mielin ja hyväksymällä ihmisten erilaisuus. Turvallinen tila rakentuu arjen kohtaamisten ja yhdessä tekemisen kautta, jossa kukin saa osallistua omalla, valitsemallaan tavalla ja kokee tulevansa kohdatuksi”, kertoo koordinaattori Johanna Syrén Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:stä.
Arjen turvallisuus lähtee rakentumaan jo yksilötasolta, osallisuuden kokemuksista ja vuorovaikutustilanteista.
”Kohtaamisissa merkittävää on luottamus, jota rakennetaan niissä hetkissä, joissa ollaan ja toimitaan yhdessä. Luottamus rakentuu yhdessä vietetyissä hetkissä, kuulluksi tulemisen ja käydyn dialogin kautta. Se rakentuu myös yhdenvertaisuuden ja kuulumisen tunteiden kautta. Niissä merkittävää on nähdä ihmiset nimenomaan yksilöinä, välttää yleistyksiä, kunnioittaa henkilökohtaisia rajoja, antaa tilaa ihmisille puhua omasta puolestaan ja ennen kaikkea kuunnella”, kuvailee Johanna.
Luottamuksen kautta järjestötoiminta tarjoaa turvallisen ympäristön ja yhteisön, jossa tullaan kohdatuksi ja voidaan jakaa kokemuksia ja tukea toinen toista. Yhteisöllisyys auttaa vähentämään sosiaalista eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, mikä puolestaan lisää yksilön hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Tarjoamalla tietoa ja koulutusta esimerkiksi terveydestä, työelämästä, lainsäädännöstä sekä oikeuksista ja velvollisuuksista yhteiskunnassa voidaan edistää turvallisuutta. Järjestöt auttavat myös aktiivisesti tunnistamaan ja torjumaan syrjintää sekä rasismin ja väkivallan ilmenemismuotoja.
Muunkielisten nuorten arkea tukee toiminnallaan myös ESMA ry. ESMA tukee nuoria menestymään itsenäisesti sekä opinnoissa että työelämässä.
”Turvallisuus meille tarkoittaa, että henkilö kokee turvallisuutta arjessaan joka päivä, mukaan lukien taloudellinen toimeentulo” sanoo asiantuntija Aden Hussein ESMA ry:stä. ”Järjestötoiminnassamme yksilön ja yhteisön arjen turvallisuus nousee esiin vahvasti. Esim. vahvan tukiverkoston ja avunsaannin mahdollisuus sekä heikossa asemassa olevien yksilöiden tukeminen järjestön jokapäiväisessä toiminnassa.”
Järjestöjen välinen yhteistyö tuottaa uusia ideoita ja auttaa kehittymään
Järjestöjen välinen yhteistyö lisää järjestötoiminnan vaikuttavuutta, jatkuvuutta ja sen tuottamaa turvallisuutta. Yhdistämällä voimansa järjestöt voivat rakentaa pysyvämpää ja pitkäjänteisempää toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä.
”Yhteistyö on järjestöllemme todella tärkeää ja yhteistyö on yhdistyksemme keskeinen arvo. Tekemällä yhdessä opimme toisiltamme niin organisaatio- kuin yksilötasolla. Tämä mahdollistaa myös kehittämisen ja kehittymisen, jotka ovat yhdistyksen elinvoiman kannalta merkittäviä. Kohtaamisista toisten toimijoiden kanssa saa myös monesti aivan uudenlaisia ideoita. Yhteistyö mahdollistaa myös voimien yhdistämisen, mikä on erityisen tärkeää pienelle organisaatiolle”, kertoo Johanna.
Järjestöjen välisen yhteistyön muotoja voivat olla esimerkiksi tilojen jakaminen, toiminnan järjestäminen yhteiselle kohderyhmälle tai yhteisprojektit, joista esimerkkinä järjestöjen julkaisema infopaketti alaikäisten rikollisuuden ehkäisemisestä.
Verkostotyö tarjoaa tehokkaan kanavan ajankohtaisen tiedon, osaamisen ja kokemusten jakamiseen sekä niiden vaihtamiseen. Verkoston kesken voidaan löytää, ylläpitää ja luoda yhteistyömahdollisuuksia. Kun yhteen kokoontuu sektorirajat ylittäviä toimijoita, niiden yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisemman tuen tarjoamisen asukkaille. Verkostot ovat myös hyviä vaikuttamisen rakenteita, jossa voidaan koota ja viedä eteenpäin yhteisiä viestejä.
”Pidämme organisaatioiden välistä yhteistyötä erittäin tärkeänä, koska vaihdamme ideoita, hiljaista tietoa järjestökentältä ja jaamme työtiloja. Näemme sen voimavarana, joka vahvistaa meitä, lisää vaikuttavuuttamme sekä vie viestimme laajalle”, sanoittaa Aden.
Järjestöjen tarjoama tuki ja osaaminen käyttöön hyvinvointialueilla ja kunnissa
Julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö on tärkeää, jotta järjestöjen osaaminen ja ihmisille tarjoama tuki saadaan käyttöön hyvinvointialueella ja kunnissa. Palveluiden katvealueita voidaan järjestöjen avulla pienentää ja niistä aiheutuvia ongelmia lievittää. Kun hyvinvointialue, kunnat, järjestöt ja muu 3. sektori tekevät systemaattista ja tavoitteellista yhteistyötä, voidaan yhdessä pureutua alueen asukkaiden haasteisiin tai keskeisiin ilmiöihin oikea-aikaisemmin, tehokkaammin ja vaikuttavammin. Tätä Aden pitää tärkeänä myös ESMAn toiminnassa:
”Yhteisön turvallisuuden tunteen ylläpitäminen ja edistäminen yhteistyöllä viranomaisten kanssa on osa tärkeätä turvallisuuteen liittyvää toimintaa, jonka organisaatiomme on tänä vuonna priorisoinut”.
Vahvistamalla monikielistä järjestötoimintaa työskennellään samalla yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden hyväksi. Lisääntynyt osallisuuden kokemus sekä luonteva mahdollisuus oppia kieltä ja saada kontakteja oman yhteisön ulkopuolelta tukevat myös kotoutumista ja työllisyyttä. Yksilötasolla, naapuruustasolla ja lopulta yhteiskunnan tasolla lisääntyvä keskinäinen ymmärrys on positiivinen, eteenpäin vievä voima, jonka eteen kannattaa ponnistella.
Lisätietoja muunkielistä järjestötoimintaa tukevista verkostoista ja toimijoista
HyTe ry:n Kumppanuushautomo-palvelun toiminnan tavoite on tukea muunkielisiä järjestötoimijoita. Se pyrkii työllään edistämään järjestöjen verkostoitumista, lisäämään niiden osaamista ja tukemaan yhteistyömahdollisuuksien löytämistä. Tavoitteena on lisätä monikielisen järjestötoiminnan näkyvyyttä, vahvistaa järjestötoiminnan asiantuntijuutta sekä saada järjestöt osaksi matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä ja jälkihoidon palvelupolkuja.
Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen kumppanuusohjelma tukee kotoutumista ja yhteiskunnan vastaanottavuutta edistävän työn vaikuttavuutta tuomalla toimijoita yhteen sekä lisäämällä monialaista ja moniäänistä yhteistyötä. Kumppanuusohjelmassa rakennetaan kotoutumisen ja yhteiskunnan vastaanottavuuden parissa työskentelevien toimijoiden verkostoja.
Moniheli ry:n toteuttama Kumppanuudessa-hanke vahvistaa kotoutumisen kentän toimijoiden verkostoitumista, yhteistyötä sekä yhteiskunnan vastaanottavuutta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Punaisen Ristin kanssa.
Kotoutumisentukena.fi on kotoutumista tukevien toimijoiden yhteistyön ja tiedonvaihdon väline, joka vahvistaa asiakasohjausta matalan kynnyksen toimintaan sekä tukee suunnittelu- ja koordinointityötä.
Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomo tarjoaa maksutonta apua ja tukea yhdistystoimintaan. Erityisosaamistamme on monikulttuurisen yhdistyskentän ja kansalaistoiminnan tukeminen.
Teksti: Aura Tarjanne ja Vivi Paljakka
